Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivillä pyritään edistämään ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa digitaalisessa yhteiskunnassa. Julkisten ja julkisrahoitteisten verkko-, asiointi-, ja mobiilipalveluiden tulee pian olla kaikille saavutettavia käyttäjien mahdollisista toimintarajoitteista riippumatta. Viimeistään nyt on siis hyvä aika järjestelmätoimittajankin tutustua saavutettavuuden periaatteisiin ja saavutettavien digipalvelujen kehittämiseen.
Mitä järjestelmätoimittajan tulee tietää saavutettavuudesta?
Saavutettavuuden periaatteena ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Digipalvelu on saavutettava, kun sen käyttöä eivät estä tai rajoita käyttäjien mahdolliset toimintarajoitteet, kuten näkö-, kuulo-, fyysiset tai kognitiiviset vammat tai kielelliset esteet. Yli 1,2 miljoonaa ihmistä Suomessa tarvitsee saavutettavuutta, sekä 20-25 % suomalaisista hyötyisi selkokielisyydestä.
Saavutettavuus ei kuitenkaan ole pelkästään toimintarajoitteisten asia – helppokäyttöisyydestä ja selkeydestä hyötyvät kaikki digipalvelujen ja -tuotteiden käyttäjät. Näin ollen saavutettavuuden huomiointi on eduksi kaikille digipalveluita kehittäville tai tarjoaville yrityksille.
”Saavutettavuudella luodaan kaikille parempi asiakaskokemus. Lisäksi digipalvelun asiakaskunta laajenee, kun suurempi osa potentiaalisista asiakkaista pystyy käyttämään sitä”, kertoo SC Softwaren Senior UX designer Pauliina Kähäri.
“Tukipyyntöjen määrä vähenee, kun palvelua on helppo käyttää itse, ja myös epäonnistuneiden käyttötapausten määrä pienenee. Lisäksi esimerkiksi saavutettavan verkkosivun näkyvyys hakutuloksissa paranee, sillä hakukoneet suosivat samoja sisällöllisiä ominaisuuksia, kuten selkeää dokumentin rakennetta, mitä ruudunlukuohjelmatkin vaativat”, Kähäri listaa.
Saavutettavuusdirektiivi ei kuitenkaan ole ensimmäinen yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen kantaaottava asetus. Jo perustus- ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun esimerkiksi ikään tai vammaan katsomatta. Hallintolaki määrää viranomaisen käyttämään selkeää ja ymmärrettävää kieltä, kun taas julkisia hankintoja koskeva hankintalaki edellyttää ottamaan huomioon mm. kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun.
Sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia koskeva, kehitteillä oleva EU:n esteettömyysdirektiivi puolestaan asettaa esteettömyysvaatimukset erilaisille fyysisille laitteille ja automaateille, mutta myös esimerkiksi käyttöjärjestelmille ja verkkokaupoille. Lain nojalla siis muidenkin kuin julkisten digipalvelujen tulisi pyrkiä saavutettavuuteen.
Järjestelmätoimittajan työkalut saavutettavuuden toteuttamiseksi
Miten siis järjestelmätoimittaja voi ottaa saavutettavuuden paremmin huomioon käytännön työssä?
”Meillä SC Softwarella Design For All -suunnitteluperiaatetta toteutetaan osallistamalla käyttäjiä järjestelmätoimitusprojektin jokaisessa vaiheessa aina määrittelystä kehitykseen ja testaukseen”, kertoo Kähäri. ”Saavutettavuus tulee ottaa huomioon jo ennen palvelun teknisen toteuttamisen aloittamista. Tähän avuksi voidaan käyttää esimerkiksi saavutettavuussuunnitelmaa”, Kähäri jatkaa.
Myös Softwaren korkean tuottavuuden kehitysalusta mahdollistaa teknisten saavutettavuusrakenteiden tuottamisen sovelluksiin automaattisesti. Näin ollen kakki kehittämämme sovellukset ovat lähtökohdiltaan teknisesti saavutettavia.
Saavutettavuus syntyy teknisten ratkaisujen ja sisällön kautta
Ohjelmistojen teknisen toteutuksen kriteeristönä toimivat WCAG 2.1 verkkosisällön saavutettavuusohjeet. ”Ohjelmistokehittäjät pystyvät arvioimaan teknistä saavutettavuutta koneellisesti esimerkiksi Chrome -selaimen kehittäjien työkalujen avulla. Automaattisilla työkaluilla voidaan kuitenkin arvioida vain murto-osa digipalvelun saavutettavuudesta.
Saavutettavuuteen vaikuttaa teknisen toteutuksen lisäksi sisällön ymmärrettävyys ja palvelun helppokäyttöisyys, joiden arviointi on mahdollista vain manuaalisesti:
“Vielä ei esimerkiksi pystytä koneellisesti tutkimaan, vastaako vaikkapa kuvan sisältö alt-tekstin kuvausta”, Kähäri kuvailee. ”Lisäksi sisällön saavutettavuudelle on vaikea määritellä mitattavia kriteerejä. Tällä hetkellä paras vaihtoehto saavutettavuuden arviointiin on koneellisen testauksen lisäksi asiantuntija-arvioinnit ja käytettävyystestaus. Käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelijoille on siis luvassa lisää töitä. Apuna olisi hyvä käyttää myös ulkopuolista saavutettavuusasiantuntijaa”, Kähäri jatkaa.
Saavutettavuutta voi arvioida testikäyttäjien avulla
Käyttäjien todelliset tarpeet pystytään arvioimaan kuitenkin vain erilaisista ja eritasoisista käyttäjistä koostuvan, kyseistä digipalvelua arjessaan käyttävän käyttäjäryhmän avulla.
”Saavutettavuuden toteutumisesta on vastuussa myös palveluntarjoaja, ei pelkästään järjestelmätoimittaja. Palveluntarjoajan olisi hyvä valita määrittely- ja testiryhmiin eri-ikäisiä ja -toimintarajoitteisia loppukäyttäjiä. Usein määrittelemässä ovat yrityksen esimiesvastuussa olevat henkilöt ja varsinaiset loppukäyttäjät ovat vähemmistönä”, mainitsee Kähäri.
”Järjestelmätoimittajan on osattava neuvoa asiakasta sopivan määrittely- ja testiryhmän valinnassa. Tärkeää on opastaa myös digipalvelun sisällöntuotannossa: saavutettavuusvaatimukset on huomioitava järjestelmän koko elinkaaren ajan sisältöä tuotettaessa” jatkaa Kähäri.
Järjestelmätoimittajalle oleellista on siis jalkauttaa saavutettavuutta tukeva toiminta koko yritykseen sekä kaikkiin ohjelmistokehityksen elinkaaren vaiheisiin. ”Saavutettavuus on kuitenkin ennen kaikkea arvovalinta – haluamme palvella kaikkia käyttäjiä ja olla tekemässä maailmasta yhdenvertaista kaikille”, Kähäri päättää.
