Valmis sovellus jopa 80 % nopeammin SC Softwaren sovelluskehitysalustalla low-codea ja perinteisiä menetelmiä yhdistäen

Digitalisaatiosta odotetaan ratkaisua liiketoiminnan tiukentuviin tuottavuusodotuksiin kaikilla toimialoilla. Liiketoiminnan järjestelmiltä odotetaan korkeaa suorituskykyä, tietoturvaa ja käytettävyyttä sekä joustavaa kehitysprojektia ja käyttöönottoa, mutta maltillisella kustannuksella.

Ohjelmistopalvelujen kova kysyntä sekä IT-alan kiihtyvä kilpailu ovat saaneet softatalot etsimään tehokkaampia ratkaisuja ohjelmistokehitykseen; on kehitetty parempia ohjelmointikieliä, -ympäristöjä, menetelmiä ja työkaluja, teetetty työtä ulkomailla sekä rekrytoitu lisää seniorikehittäjiä.

Vaikka kehitystä tapahtuu jatkuvasti, monien IT:n ostajien kokemukset ovat silti tyypillisiä: valmiit SaaS-tuotteet eivät vastaa omia tarpeita, ja perinteisen ohjelmistokehitysprojektien hinta ja aikataulu venyvät jatkuvasti alkuperäisistä arvioista. Näkyvyys kehitystyöhön on olematonta, mikä voi johtaa kalliisiin muutoksiin ohjelmiston käyttöönoton jälkeen. Lisäksi ohjelmiston lopputuloksen laatu on usein pettymys tilaajalle.

Koodittomuus nousussa – ratkaiseeko se softakehityksen ongelmat?

Yksi yleistyvä ohjelmitotuotannon kehityssuunta Rapid Application Development (RAD) -lähestymistapaan kuuluvat koodittomat (no-code) tai vähäkoodiset (low-code) sovelluskehitysalustat. Niiden avulla ohjelmistoja rakennetaan visuaalisilla elementeillä koodin kirjoittamisen sijaan. Koodittomat metodit kehittyvät ja kypsyvät kovaa vauhtia; vielä muutama vuosi sitten mm. Gartner puhui High Productivity Application Platform -palveluista (hpaPaas), mutta on sittemmin 2023 Gartner Magic Quadrant for Enterprise Low-Code Application Platforms -raportissaan päivittänyt termejään, puhuen nyt ”Enterprise Low-Code” -alustoista.

Low-code/no-code-alustoilla pyritään nopeaan räätälisovellusten kehittämiseen ja käyttöönottoon korottamalla sovelluskehityksen abstaktiotasoa ja minimoimalla ohjelmointityön määrää. Alustoilla on myös pyritty parantamaan lopputuotteen osuvuutta antamalla käyttäjien rakentaa sovelluksensa itse, ilman ohjelmistotalon väliintuloa.

Siinä missä täysin koodittomat alustat ovat usein suunnattu koodaustaidottomille kansalaiskehittäjille, enemmän teknistä osaamista vaativat low-code-työkalut ovat yleensä ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja. Näillä enterprise low-code-alustoilla generoidaan sovelluskoodia esimerkiksi toimialakohtaiseen tietomalliin (domain-specific modeling, DSM) perustuen, ja generoidun sovelluksen kehitystä voidaan jatkaa manuaalisesti koodaten. Tarkoituksena on siis lisätä ammattilaiskehittäjän tuottavuutta, antaen samalla vapauksia sovellusten laajempaan räätälöintiin.

No-code/low-code-alustat ovat saaneet myös kritiikkiä. Etenkin no-code-alustoilla koodin manuaalinen editointi on usein hyvin rajoitettua, jolloin ne soveltuvat lähinnä yksinkertaisten täsmäsovellusten tekoon. Alustojen tarjoamat sapluunat kattavat yleisimmät bisnesprosessit, mutta monipuolisempia työnkulkuihin, integraatioihin tai analytiikkaan ne eivät taivu. Monesti äärimmäistä nopeutta ja helppouta lupaavat alustat vaativat myös enemmän teknistä osaamista, kuin niiden markkinoinnissa annetaan ymmärtää.

Low-code ja no-code-alustat poistavat siis monia perinteisen sovelluskehityksen ongelmia tekemällä kehityksestä intuitiivisempaa, tuomalla substanssiosaajat sovellusten rakentajiksi ja vähentämällä ohjelmoinnin määrää. Alustojen puutteellisuuksista johtuen on kuitenkin edelleen yleistä toteuttaa vaativammat liiketoiminnan järjestelmät yhdessä asiantuntevan ohjelmistotoimittajan kanssa. Toimittaja voi kuitenkin hyödyntää enterprise low-code-alustoja onnistuneesti omassa toiminnassaan, tuoden sen hyödyt myös asiakkaan saataville.

Automatisointi ja manuaalinen koodaus yhdistyvät sulavasti SC Softwaren sovellustuotannossa

Sekä perinteisissä, että lähes huippuunsa asti automatisoiduissa sovelluskehityksen menetelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Olemmekin SC Softwarella lähestyneet ongelmaa valitsemalla molempien tapojen parhaat puolet ja kehittämällä niiden ympärille oman SoulGen-ohjelmistotuotantoalustamme. Kun asiakas haluaa tietynlaisen järjestelmän, mallinnamme sen sisältämät käsitteet sovellusmalliksi, jonka pohjalta generoimme toimivan perussovelluksen. Mallinnuksessa hyödynnämme määrittelemäämme toimialakohtaista kieltä (domain-specifin language, DSL), johon olemme valikoineet yleisiä, kaikissa järjestelmätoimituksissamme toistuvia sovelluksen rakenteita ja toiminnallisuuksia. Jatkamme tästä sovelluksen kehittämistä manuaalisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Liian pitkälle automatisointi vie lopputulosta usein vain kauemmas asiakkaan tarpeesta.

SoulGen-alustamme on verrattavissa enterprise low-code-alustoihin, mutta käyttölisenssien myymisen sijaan käytämme sitä oman tuottavuutemme nostamiseen ohjelmistoja rakennettaessa. Tällä tavoin standardoimme ja nopeutamme ohjelmistotoimituksiamme, mikä näkyy asiakkaillemme lopputuloksen laadukkuutena sekä aikataulun ja budjetin pitävyytenä. Samalla pystymme toimimaan täyden palvelun kehityskumppanina, joka pitää huolta järjestelmien tietoturvasta, toimivuudesta, ylläpidosta, ajoalustoista ja muista teknisistä asioista, joihin asiakkaat eivät yleensä halua käyttää aikaansa.

Tietomalli ja siitä generoitu sovellus
Tietomallista generoidaan toimiva sovellus, jonka kehittämistä jatketaan käsin koodaamalla 

Teknologiaamme on helppo ajatella vain uusien räätälisovellusten tuottamisen kautta, mutta käytännössä se istuu hyvin myös legacy-järjestelmien uudistamiseen (katso esimerkiksi Teollisuusliitolle toimittamamme hanke), laajojen tehtäväkriittisten järjestelmäkokonaisuuksien toteuttamiseen, olemassa olevien järjestelmien laajentamiseen tai tuoteinnovaatioiden nopeaan kehitykseen ja markkinoille vientiin. Näin pystymme ketterään toimintamalliin, jossa kaikki edellä mainitut palvelut ovat osa tarjoamaamme. 

Alusta taklaa organisaatioiden muuttuvia digitarpeita – nyt ja tulevaisuudessa 

Laura Fadjukoffin SC Softwaren kanssa yhteistyössä tekemässä diplomityössä verrattiin toimialakohtaisen mallinnuksen ja perinteisen ohjelmointityön tehokkuutta sovelluskehityksessä. Case-tutkimuksen lopputuloksena todettiin, että sovelluksen tuottaminen mallista generoimalla vei jopa 80 % vähemmän kokonaisaikaa verrattuna samanlaisen sovelluksen käsin ohjelmointiin. Tutkimuksen mukaan työaikaa säästyi erityisesti tietokannan luomisessa, sovelluslogiikan ohjelmoinnissa ja käyttöliittymän muokkauksessa. Vaikka tutkimus oli vain yksi case-esimerkki, jota ei sellaisenaan voi yleistää jokaiseen projektiin, sen tulokset antavat kuitenkin jonkinlaista osviittaa teknologiamme tuottamasta ajansäästöstä. 

Oma filosofiamme ei kuitenkaan perustu äärimmäiseen nopeuden tavoitteluun, vaan asiakkaan tarpeiden täyttämiseen annetuissa raameissa. Teknologiamme mahdollistaa sen, että projektibudjetista suurempi osa voidaan käyttää ns. korkeamman lisäarvon työhön rutiinikoodaamisen sijaan, tarkoittaen esimerkiksi prosessien ja käytettävyyden hiomista, laajempaa päätelaitetukea tai parempia raportointivälineitä.  Ajansäästön lisäksi olemme havainneet muitakin kehitysalustamme tuomia etuja:

  • Pystymme tarkempaan arvioon projektiin käytetystä ajasta ja resursseista, jolloin antamamme budjetti- ja aikatauluarvio on kohdillaan lähes kaikissa toimituksissamme. 
  • Asiakas ymmärtää sovelluskokonaisuutta paremmin nähdessään visuaalisen mallinnuksen ja siitä generoidun sovelluksen. Määrittelyjä päästään tarkentamaan jo aikaisessa vaiheessa, jolloin tulevaisuuden korjaustarpeet vähenevät. 
  • Koodi on aina yhdenmukaista ja laadukasta, sillä sitä on testattu kaikissa toimitusprojekteissamme. Lisäksi alustaa kehitetään jatkuvasti eteenpäin. 
  • Jatkokehitämme järjestelmiä samalla teknologialla, ja muutostyöt ovat nopeita toteuttaa mallia editoimalla.  
  • Generoitu sovellus on tavallinen monikerrosarkkitehtuuria noudattava järjestelmä, jota voi kehittää eteenpäin perinteisinkin menetelmin. Näin asiakas välttyy vendor lock-in tilanteelta. 
SC Softwaren sovelluskehityksen malli kuvattuna

SoulGen-alustamme tarjoaa myös monia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Organisaatioiden toiminta vaatii yhä enemmän tietoon perustuvaa johtamista, ja siksi toiminnasta kerääntyvää dataa on oltava mahdollista yhdistellä, analysoida, jakaa, rikastaa ja puhdistaa monipuolisesti. Olemmekin tunnistaneet teknologiamme kyvykkyyksiä muun muassa valmiiden API-rajapintojen, räätälöityjen masterdatan hallintaratkaisujen sekä erilaisten BI-tietovarastojen ja niiden käyttöliittymien toteuttamiseen kehitysalustaamme hyödyntäen. Näin teknologiamme tukee liiketoiminnan ydinprosessien digitalisoinnin lisäksi ydindatan hyödyntämistä eri käyttötarkoituksiin – yli järjestelmärajojen. 

Asiakkaan tyytyväisyys ratkaisevaa

Kaikissa sovelluskehityksen tavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. SoulGen-teknologialla pyrimme vähentämään perinteisten sekä koodittomien menetelmien pullonkauloja, mutta minkä tahansa sovelluksen toteuttamiseen sekään ei sovellu. Osaavat ohjelmistokehittäjät ovat edelleen keskeinen voimavara järjestelmiemme toteuttamiseen sekä oman teknologiamme kehittämiseen. Lukuisat onnistuneet toimitukset ja asiakkailtamme saamamme palaute rohkaisee meitä eteenpäin tällä tiellä. Teknologia on meille työväline ja asiakkaidemme tyytyväisyys on se tärkein onnistumisen mittari. 

Kuluttajasovellukset näyttävät mallia bisnesjärjestelmille – SC Software panostaa järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyteen

Viimeisen kymmenen vuoden aikana B2C-järjestelmissä ja -sovelluksissa käytettävyys on ottanut huimia kehitysaskeleita teknologian vanavedessä. Yritysten on ollut pakkokin panostaa tarjoamiensa digipalvelujen käytettävyyteen, sillä huonon käyttäjäkokemuksen seurauksena asiakkaita on helppo jopa menettää. 

Oma esimerkkini mainitunlaisesta käytettävyyskukkasesta: Hiljattain kauneushoitolan ajanvarausjärjestelmä salli varauksen parihoitoon yhdelle henkilölle. Järjestelmiä työkseen suunnittelevalle henkilölle puhelu kauneushoitolasta, jossa asiakaspalvelija kertoi, ettei varattu hemmotteluhoito onnistukaan suunnitellusti, koska se oli varattu vain yhdelle henkilölle kahden sijaan, oli äärimmäisen hämmentävä. Eihän näin olisi ajanvarauspalvelussa saanut ensinkään päästä käymään! 

Bisnesjärjestelmiltä odotetaan kuluttajasovellusten tasoista käytettävyyttä  

Nykypäivänä B2B-järjestelmien kanssa työskentelevät henkilöt käyttävät monenlaisia kuluttajasovelluksia, joissa käytettävyys on usein aivan eri tasolla verrattuna bisnesjärjestelmiin. Käyttäjän on siis helppo huomata, mikä on käytettävän ja ei-niin-käytettävän järjestelmän ero, ja luoda näin odotuksia ja tuskastumista liiketoiminnan järjestelmiä kohtaan. Työelämässä käyttäjät ovat kuitenkin tavallaan pakotettuja tulemaan toimeen bisnesjärjestelmien kanssa ja löytävätkin usein kiertoteitä järjestelmien käytettävyysongelmiin, koska muutakaan mahdollisuutta ei ole.  

Kuten aiemmassa omakohtaisessa ajanvaraustilanteessa, myös B2B-järjestelmissä olisi tärkeää, että järjestelmä estäisi virheiden syntymisen ja ohjaisi käyttäjäänsä läpi prosessin niin, että aiottu lopputulos saavutetaan ilman harmaita hiuksia (tai mieluummin vielä positiivisella käyttäjäkokemuksella). Muistinvaraiset työvaiheet unohtuvat helposti, etenkin, kun ihmisten aivot ovat nykyisessä ärsyketulvassa jo muutenkin ylikuormitetut. 

Käytettävyyttä on kehitettävä koko digipalvelun elinkaaren ajan 

Järjestötoimialan keskeisissä prosesseissa riittää vielä paljon digitalisoitavaa. Toiminnan digitalisointi parantaa monesti jo itsessään tehokkuutta, mutta järjestelmien hyvä käytettävyys vielä lisää työtyytyväisyyttä ja parantaa entisestään työn tuloksia.  

Uudet ratkaisut otetaan usein käyttöön MVP eli Minimum Viable Product -vaiheessa, jolloin järjestelmä sisältää vain keskeisimmät työn hoitamiseen tarvittavat toiminnallisuudet. Näin ollen käyttöönoton jälkeen järjestelmästä löytyy varmasti vielä kehitettävää ja parannettavaa. Järjestelmän jatkokehitykseen kannattaa varautua, sillä lisätarpeet ja kehityskohteet selviävät lähes aina vasta järjestelmän aktiivisen käytön myötä. 

Jatkuvaan käytettävyyden parantamiseen panostamalla varmistetaan, ettei kehitysinvestointi valu hukkaan järjestelmän vähäisen käytön takia. Käytettävyyteen investoitavat eurot pysyvät myös maltillisina, kun parannuksia tehdään pienkehityspaketteina, eikä massiivisena versiopäivitys- ja kehitysrysäyksinä vuosien päästä järjestelmän käyttöönotosta. 

SC Software panostaa järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyyteen sekä toimialaosaamisen kasvattamiseen 

Järjestelmän käytettävyys on monen tekijän summa ja kullakin järjestelmän luomiseen osallistuvalla taholla on oma vaikutuksensa siihen. Hyvä käytettävyys B2B-ratkaisuissa edellyttää järjestelmän suunnittelijalta muun muassa toimialan ja organisaation toiminnan ymmärrystä. Siihen olemme SC Softwarella panostaneetkin; olemme kehittäneet digipalveluja yhteistyössä eri ammattiliittojen kanssa toimintamme alusta asti, sekä saaneet myös henkilöstöömme ammattiliittotaustaisia palvelukehityksen ammattilaisia. Olemme näin pystyneet rakentamaan yhden markkinoiden kattavimmista järjestötoimialan ohjelmistotuoteperheistä, ja haluamme jatkossakin rakentaa aidosti järjestöjen toimintaa tukevia ratkaisuja. 

Järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyys on ollut meillä viime aikoina tiiviisti sisäisen keskustelun aiheena ja olemmekin tekemässä tuotekehitystä käytettävyysfokuksella. Olemme käyneet läpi olemassa olevia järjestelmiä yhdessä käytettävyysosaajiemme kanssa ja alkaneet viemään kehitysbacklogeille kartoitusten tuloksena löytämiämme havaintoja.  

Maailma muuttuu ja muutoksen kyydissä on pysyttävä mukana. B2B-ratkaisuiden käytettävyysasioita olisikin syytä ottaa aiempaa enemmän keskiöön niin järjestelmien toteutuksissa kuin niiden jatkokehityksessäkin. Liiketoimintajärjestelmien käytettävyyden nostaminen lisäisi käyttäjien työssä viihtymistä ja tyytyväisyyttä työvälineisiinsä, sekä vähentäisi siten myös työn kuormittavuutta.


Mari Torkko

Project Manager, SC Software

Vaikuttavuustavoitteet osaksi jokaista hankintaa – lue Ite wikin artikkeli

Hankinnoilla on vaikutusta taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Organisaatiot voivat näin ollen edistää vaikuttavuustavoitteidensa toteutumista valitsemalla strategisesti hankittavat palvelut ja tuotteet sekä niiden toimittajat. Järjestelmätuella tavoitteet tuodaan osaksi jokaista hankintaa ja luodaan näkyvyys hankintojen kokonaisvaikuttavuuteen.

Ite wiki haastatteli SC Softwaren Senior Consultant Veera Lavikkalaa.

Lue artikkeli täältä

Tutustu SC Sourcing Suiteen

Tuoreena äitinä SC Softwarella

Karoliina Airaksinen
QA Specialist


Toimin SC Softwarella QA Specialistina, ja tässä blogitekstissä kerron miten onnistuin nauttimaan vauva-arjesta sekä palaamaan töihin, itselleni ja perheellemme sopivalla tavalla.

Jouluna 2020 saimme mieheni kanssa parhaan mahdollisen joululahjan kun raskaustesti näytti positiivista. Reilu viikko sen jälkeen alkoikin paha raskauspahoinvointi, joka kesti monta, monta viikkoa.

Pahoinvointi lisääntyi ja jouduin toteamaan, etten suoriudu töistä. En suoriutunut edes sohvalla makaamisesta! Syytä ei tietenkään olisi tarvinnut kertoa, mutta itse valitsin kertoa esihenkilölleni syyn sairaslomalleni. Se oli todella pelottavaa niin aikaisessa vaiheessa raskautta. Esihenkilöni kuitenkin onnitteli välittömästi ja toivotti jaksamista todeten, että työt kyllä järjestyvät ja älä niistä stresssaa. Yhdessä pystyimme arvioimaan tilannetta ja keskustelemaan millaisilla järjestelyillä voisin palata töihin joustavasti. Ja kun oloni lähti paranemaan, päädyimme siihen, että palasin töihin osapäiväsairausrahalla. Sekin onnistui ilman ongelmia, työterveys palveli ja kyse oli vain paperitöistä.

Joustavien työaikojen sekä sopivien työtehtävien takia osa-aikainen järjestely oli hyvin stressitön. Onneksi pääsin lopulta palaamaan kokoaikaisesti töihin. Tämäkin onnistui vähän nopeammin joustavuuden takia – kiitos etätyön sain nukuttua päikkäreitä lounaan yhteydessä ja hommat jatkuivat sitten!

Alusta asti olimme mieheni kanssa toivoneet, että voisimme jakaa vanhempainvapaita mahdollisimman tasan, ja halusimme hyödyntää osittaista vanhempainvapaata. Tällä järjestelyllä molemmat tekevät osa-aikaisesti töitä (40-60% normaalista työajasta) ja ovat osa-aikaisesti vanhempainvapaalla. Vitsailemme usein, että työpäivät ovat lepopäiviä ja todellinen duuni on vauvan kanssa päivät kotona, vaikka se mukavaa onkin! Meidän vauvamme on ollut alusta asti hyvin sopeutuvainen, ja vuorojärjestely yöheräilyissä ja vauvan ruokahuollossa on sujunut ilman ongelmia.  Etätyömahdollisuudesta johtuen myös maidon pumppaaminen onnistuu hygieenisesti ilman erillistä säätöä.

Tällä järjestelyllä me molemmat vanhemmat saamme lapsemme kanssa aikaa ja molemmat saavat myös käydä töissä. Aloitimme osittaisen vanhempainvapaan vauvamme ollessa viisi kuukautta vanha – mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska neljän kuukauden kohdalla meillä oli melkoiset yöhulinat päällä!

Meidän perheellemme ratkaisu on todella toimiva ja olen todella kiitollinen, että työnantajan puolelta tällainen järjestely onnistui asenteella ’todellakin!’

Ja mikä olisikaan parempaa palautumista työpäivän aikana kun pieni tauko, jolloin halailla nauravaa vauvaa.

Karoliina Airaksinen
QA Specialist
, SC Software

Matkakertomus #4: Vuosi SC Softwarella – matka jatkuu

Ensimmäinen vuoteni SC Softwarella tuli juuri täyteen ja voin todeta, että markkinointi on oikeasti se ”näköalapaikka”, josta monissa työilmoituksissa (joskus kliseisesti) puhutaan: näissä tehtävissä tulevat hiljalleen tutuksi asiakkaidemme toimialat, oma tekemisen tapamme ja laaja palveluskaalamme sekä alan työmarkkinat. Todellisuus on ylittänyt odotukset, vaikka aloittaessani aavistinkin, että monenlaista tekemistä ja haltuun ottamista olisi luvassa.

Monipuolisuus ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ovat ehdottomasti parhaita juttuja tässä työssä: vaihtelevuus todellakin realisoituu siinä, kun edellisellä viikolla pääset lillumaan Hotel Kämpin sviittiin, ja seuraavalla viikolla käppäiletkin sitten loskakurasateessa painolle noutamaan käyntikortteja työkavereille <3

Mieleenpainuneita hetkiä kahvitauoista graduun ja edustamisista etäilyyn

Mennyt vuosi on ollut yhtä menoa ja meininkiä – samalla, kun noobiena olen ottanut haltuun sekä IT-alan pelikenttää, markkinoinnin ymmärrystä että omaa rooliani, suoritin myös viimeisen vuoteni graduineen yliopistolla. SC Softwaren joustava ja kannustava suhtautuminen opiskeluun mahdollisti kuitenkin tavoiteajassa valmistumisen ja hyvät ainekset gradutyölle.

Nyt vuosien opintoputken jälkeen on outoa tulla päivän päätteeksi kotiin ilman mitään, mitä pitäisi vielä yötä myöten pakertaa. Nyt onkin helpottavaa huokaista ja lähteä pian vapaana kesän viettoon – ja toisaalta alkaa keskittyä täysipäiväisesti työntekoon.

Töiden puolesta mieleenpainuvimmat asiat kuluneena vuonna ovat olleet asiakkaisiin tutustumiset, työkavereiden kanssa vietetyt kahvitunnit ja illanistujaiset sekä työtehtävät aina rollupien roudauksista ja messukarkkitilauksista tapahtumien järjestämisiin, verkkosivu-uudistuksiin ja hakukoneoptimointeihin.

matkakertomus 4 - muistot soulcorella

Välillä ollaan ehditty juhliakin 🙂

Näin taaksepäin katsoessa ilahduttavat myös markkinoinnin myötävaikutuksella tehdyt tulokset niin näkyvyys-, kauppa- kuin rekrytointipuolellakin. Vaikka omaa keskeneräisyyttä ja tietämättömyyttä on joutunut ja joutuu edelleen sietämään, ja uusia asioita on jatkuvasti opeteltava lennosta, pienetkin onnistumiset ja edistykset ovat tuntuneet itselle voitoilta.

Oman lisämausteensa kevääseen on tuonut myös tämä tuulettimeen lävähtänyt korona. Omalta osaltani etäily on tullut tutuksi jo ennen ”uutta normaalia”, eikä näin ollen aiheuttanut sen kummempia vaikeuksia – täytyy kuitenkin todeta, että lomautusuutisten tulvaa seuratessani olen ollut kiitollinen siitä, että meidän porukalla on riittänyt hommaa ja että olemme saaneet jopa uusia työkavereita tämän poikkeustilanteen aikana(!).

Liikaa en ole voinut korostaa, kuinka mahtavaa on ollut päästä kertomaan näiden tyyppien (ja meidän mahtavien asiakkaiden) aikaansaannoksista – sen verran vaikuttavaa referenssilistaa olemme tässä vuoden aikana kasanneet!

Matka jatkuu

Tämän viimeisen matkakertomuksen osan päätteeksi on kiva myös päästä kertomaan, että ensikauden alusta alkaen jatkan duuneja markkinointipäällikön nimikkeellä. Useita mielenkiintoisia projekteja on luvassa lomakauden jälkeen – näistä pääsemme uutisoimaan pian lisää! Odotan myös kovasti pääseväni jatkamaan markkinoinnin kehittämistä sekä omaa osaamistani, ja sitä myötä SC Softwaren kasvua yhdessä meidän mahtavan porukan kanssa.

Näihin tunnelmiin, kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää kesää!

Janita Kingelin, markkinointipäällikkö

***

Lue matkakertomuksen edelliset osat:

Matkakertomus #1: Ensiaskeleet

Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

Matkakertomus #3: Kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä

Hankintalainsäädäntö ei estä julkisen sektorin toimittajayhteistyön kehittämistä – lue ite wikin artikkeli!

”SC Softare on tuotteistanut hankinta-,  sopimus- ja toimittajahallinnan prosessien tueksi SC Sourcing Suiten, jonka asiakkaita ovat muun muassa Espoon kaupunki ja Vapo”. 

Ite wiki on julkaissut asiantuntijahaastattelun (3.12.2019), jossa kehityspäällikkömme Tuomo Peltola kertoo toimittajien elintärkeästä roolista osana hankintaketjua:

”Isoilla organisaatioilla toimittajamäärät voivat nousta tuhansiin. Sellaista toimittajamassaa ei pysty hallinnoimaan, ellei toimittajien merkitys hankintayksikölle ole selvillä.” Tuomo Peltola, kehityspäällikkö, SC Software

Lue koko artikkeli ite wikin blogista!

Tutustu SC Sourcing Suiteen

Julkiset hankinnat – keino vaikuttaa myös hallitusohjelman toteutumiseen

Tiina Vestman
Vice President, Sales


”Olisiko jo aika tunnistaa julkisten hankintojen potentiaali strategisena työkaluna? Jos jokaisessa kaikkien Suomen hankintayksiköiden puolen miljoonan euron arvoisessa hankintasopimuksessa olisi pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistettävän henkilön työllistämistä koskeva ehto, olisi teoriassa mahdollisuus saada aikaan 70 000 määräaikaista työ- tai vaikkapa oppisopimusta. Aika lähellä viime päivinä hallitusneuvotteluissa keskusteltua tavoitetta, eikö?” Kysyy Katariina Huikko blogikirjoituksessaan.

Hankinnan vaikuttavuuden kasvattaminen yhden organisaation sisällä on ollut meillä itsestään selvä tavoite jo pitkään, mutta Katariinan blogikirjoitusta lukiessa tajusin, että julkisissa hankinnoissa on avaimet myös laajempaan vaikuttamiseen.

Hankinta on organisaation strateginen prosessi

Hankintatoimen vaikuttavuutta edistää eniten se, että hankinta määritellään yhdeksi organisaation strategisista prosesseista. Myös julkishallinnossa ollaan heräämässä tähän ja hankinta on nousemassa strategisten prosessien joukkoon, missä Espoon kaupunki on edelläkävijä.

Olemme viimeiset vuodet seuranneet markkinaa ja kuunnelleet seminaaripuheenvuoroja hankinnan strategisesta merkityksestä. Olemme tehneet töitä digitalisoimalla isojen organisaatioiden hankinta-, toimittajanhallinta- ja sopimushallintaprosesseja. Olemme vierailleet mm. useiden korkeakoulujen hankintakoulutuksissa puhumassa asian puolesta. Nyt viimein alkaa tuntumaan siltä, että aihe on siirtymässä seminaaripuheenvuoroista käytännöksi.

Hankintaosaamista voidaan edistää digitaalisilla ratkaisuilla

Myös hallitusohjelmaan on kirjattu vaatimus hankintaosaamisen kehittämisestä. Hankintaosaamista ja strategisen hankinnan prosesseja voidaan jalkauttaa toimivilla digitaalisilla työvälineillä. Tästä puhuimme tällä viikolla Espoon kaupungin hankintatoimen kanssa. Hankintaprosessin kehittäminen ja jalkauttaminen digitaalisin työvälinein on helpottanut heillä merkittävästi uusien aloittavien hankinta-asiantuntijoiden oppimista ja työskentelyedellytyksiä. Perehtymis- ja haltuunottovaiheen pituus on lyhentynyt kuukausista viikkoihin.

Vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan digitaalisia ratkaisuja

Hallitusohjelman tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Julkiset hankinnat pitää ehdottomasti nähdä yhtenä strategisena työkaluna myös hallituksen tavoitteiden, kuten työllisyystavoitteiden saavuttamisessa.

Hankintatoimi tarvitsee työvälineet, joilla pystytään tehokkaasti johtamaan, jalkauttamaan ja mittaroimaan hankintasalkkua vaikuttavuuteen liittyvien kriteerien osalta. Yksittäinen hankita pitää arvioida näiden vaikuttavuuskriteerien osalta jo hankinnan suunnitteluvaiheessa, jolloin haluttuja strategisia tavoitteita voidaan edistää tehokkaammin. Vaikuttavuutta on pakko mitata jokaisen hankinnan tasolla, jos karkean näppituntuman sijaan halutaan saada aitoa dataa hankintojen vaikuttavuudesta.

Kuva: SC Sourcing Suite, vaikuttavuusarviointi

Vaikuttavuuden arviointi on elinkaariprosessi

Hankintavaiheen aikaisen vaikuttavuusarvioinnin ja tavoitteiden asettamisen lisäksi vaikuttavuutta pitää pystyä arvioimaan ja seuramaan myös sopimuskaudella. Hankintojen vaikuttavuus on nousemassa esim. kuntasektorilla kaupunginjohdon kiinnostuksen kohteeksi. Tietoja kysytään usein ja monesti tieto tarvitaan heti.

Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuksista raportointi on mahdollista, kun dataa kerätään rullaavasti hankintavaiheesta aina sopimuskauden loppuun saakka. Strategiset tavoitteet ja mittarit on pystyttävä määrittelemään digitaalisesti, jolloin ne ohjaavat koko hankintasalkkua. Digitaalisella ratkaisulla voidaan varmistaa, että tiedot ovat käytettävissä ja näin saadaan milloin tahansa ulos reaaliaikainen tilannekuva hankintojen vaikuttavuuksista. Vaikuttavuuden tilannekuvaa voidaan myös rajata ja tarkastella esim. tietyn toimialan, hankintatyypin tai aikajänteen näkökulmasta.

Tämä kaikki mahdollistaa myös hankinnan vaikuttavuuden vuosittaisen tarkastelun. Samalla tulevien kausien suunnittelua voidaan peilata edellisten vuosien tavoitteisiin ja toteumiin.

Kuva: SC Sourcing Suite, vaikuttavuusseuranta

Tutustu SC Sourcing Suiteen



Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Autamme pohtimaan juuri teille sopivia ratkaisuja. Jätä viesti lomakkeella, tai ota yhteyttä suoraan asiantuntijaan.

tiina vestman
Tiina Vestman
Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453
Tavataanko tapahtumassa?
Katso tulevat tapahtumat →

Saavutettavuus osaksi ohjelmistotuotannon elinkaarta

Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivillä pyritään edistämään ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa digitaalisessa yhteiskunnassa. Julkisten ja julkisrahoitteisten verkko-, asiointi-, ja mobiilipalveluiden tulee pian olla kaikille saavutettavia käyttäjien mahdollisista toimintarajoitteista riippumatta. Viimeistään nyt on siis hyvä aika järjestelmätoimittajankin tutustua saavutettavuuden periaatteisiin ja saavutettavien digipalvelujen kehittämiseen.

Mitä järjestelmätoimittajan tulee tietää saavutettavuudesta?

Saavutettavuuden periaatteena ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Digipalvelu on saavutettava, kun sen käyttöä eivät estä tai rajoita käyttäjien mahdolliset toimintarajoitteet, kuten näkö-, kuulo-, fyysiset tai kognitiiviset vammat tai kielelliset esteet. Yli 1,2 miljoonaa ihmistä Suomessa tarvitsee saavutettavuutta, sekä 20-25 % suomalaisista hyötyisi selkokielisyydestä.

Saavutettavuus ei kuitenkaan ole pelkästään toimintarajoitteisten asia – helppokäyttöisyydestä ja selkeydestä hyötyvät kaikki digipalvelujen ja -tuotteiden käyttäjät. Näin ollen saavutettavuuden huomiointi on eduksi kaikille digipalveluita kehittäville tai tarjoaville yrityksille.

”Saavutettavuudella luodaan kaikille parempi asiakaskokemus. Lisäksi digipalvelun asiakaskunta laajenee, kun suurempi osa potentiaalisista asiakkaista pystyy käyttämään sitä”, kertoo SC Softwaren Senior UX designer Pauliina Kähäri.

”Tukipyyntöjen määrä vähenee, kun palvelua on helppo käyttää itse, ja myös epäonnistuneiden käyttötapausten määrä pienenee. Lisäksi esimerkiksi saavutettavan verkkosivun näkyvyys hakutuloksissa paranee, sillä hakukoneet suosivat samoja sisällöllisiä ominaisuuksia, kuten selkeää dokumentin rakennetta, mitä ruudunlukuohjelmatkin vaativat”, Kähäri listaa.

Saavutettavuusdirektiivi ei kuitenkaan ole ensimmäinen yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen kantaaottava asetus. Jo perustus- ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun esimerkiksi ikään tai vammaan katsomatta. Hallintolaki määrää viranomaisen käyttämään selkeää ja ymmärrettävää kieltä, kun taas julkisia hankintoja koskeva hankintalaki edellyttää ottamaan huomioon mm. kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun.

Sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia koskeva, kehitteillä oleva EU:n esteettömyysdirektiivi puolestaan asettaa esteettömyysvaatimukset erilaisille fyysisille laitteille ja automaateille, mutta myös esimerkiksi käyttöjärjestelmille ja verkkokaupoille. Lain nojalla siis muidenkin kuin julkisten digipalvelujen tulisi pyrkiä saavutettavuuteen.

Järjestelmätoimittajan työkalut saavutettavuuden toteuttamiseksi

Miten siis järjestelmätoimittaja voi ottaa saavutettavuuden paremmin huomioon käytännön työssä?

”Meillä SC Softwarella Design For All -suunnitteluperiaatetta toteutetaan osallistamalla käyttäjiä järjestelmätoimitusprojektin jokaisessa vaiheessa aina määrittelystä kehitykseen ja testaukseen”, kertoo Kähäri. ”Saavutettavuus tulee ottaa huomioon jo ennen palvelun teknisen toteuttamisen aloittamista. Tähän avuksi voidaan käyttää esimerkiksi saavutettavuussuunnitelmaa”, Kähäri jatkaa.

Myös Softwaren korkean tuottavuuden kehitysalusta mahdollistaa teknisten saavutettavuusrakenteiden tuottamisen sovelluksiin automaattisesti. Näin ollen kakki kehittämämme sovellukset ovat lähtökohdiltaan teknisesti saavutettavia.

Saavutettavuus syntyy teknisten ratkaisujen ja sisällön kautta

Ohjelmistojen teknisen toteutuksen kriteeristönä toimivat WCAG 2.1 verkkosisällön saavutettavuusohjeet. ”Ohjelmistokehittäjät pystyvät arvioimaan teknistä saavutettavuutta koneellisesti esimerkiksi Chrome -selaimen kehittäjien työkalujen avulla. Automaattisilla työkaluilla voidaan kuitenkin arvioida vain murto-osa digipalvelun saavutettavuudesta.

Saavutettavuuteen vaikuttaa teknisen toteutuksen lisäksi sisällön ymmärrettävyys ja palvelun helppokäyttöisyys, joiden arviointi on mahdollista vain manuaalisesti:

”Vielä ei esimerkiksi pystytä koneellisesti tutkimaan, vastaako vaikkapa kuvan sisältö alt-tekstin kuvausta”, Kähäri kuvailee. ”Lisäksi sisällön saavutettavuudelle on vaikea määritellä mitattavia kriteerejä. Tällä hetkellä paras vaihtoehto saavutettavuuden arviointiin on koneellisen testauksen lisäksi asiantuntija-arvioinnit ja käytettävyystestaus. Käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelijoille on siis luvassa lisää töitä. Apuna olisi hyvä käyttää myös ulkopuolista saavutettavuusasiantuntijaa”, Kähäri jatkaa.

Saavutettavuutta voi arvioida testikäyttäjien avulla

Käyttäjien todelliset tarpeet pystytään arvioimaan kuitenkin vain erilaisista ja eritasoisista käyttäjistä koostuvan, kyseistä digipalvelua arjessaan käyttävän käyttäjäryhmän avulla.

”Saavutettavuuden toteutumisesta on vastuussa myös palveluntarjoaja, ei pelkästään järjestelmätoimittaja. Palveluntarjoajan olisi hyvä valita määrittely- ja testiryhmiin eri-ikäisiä ja -toimintarajoitteisia loppukäyttäjiä. Usein määrittelemässä ovat yrityksen esimiesvastuussa olevat henkilöt ja varsinaiset loppukäyttäjät ovat vähemmistönä”, mainitsee Kähäri.

”Järjestelmätoimittajan on osattava neuvoa asiakasta sopivan määrittely- ja testiryhmän valinnassa. Tärkeää on opastaa myös digipalvelun sisällöntuotannossa: saavutettavuusvaatimukset on huomioitava järjestelmän koko elinkaaren ajan sisältöä tuotettaessa” jatkaa Kähäri.

Järjestelmätoimittajalle oleellista on siis jalkauttaa saavutettavuutta tukeva toiminta koko yritykseen sekä kaikkiin ohjelmistokehityksen elinkaaren vaiheisiin. ”Saavutettavuus on kuitenkin ennen kaikkea arvovalinta – haluamme palvella kaikkia käyttäjiä ja olla tekemässä maailmasta yhdenvertaista kaikille”, Kähäri päättää.


Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Autamme pohtimaan juuri teille sopivia ratkaisuja. Jätä viesti lomakkeella, tai ota yhteyttä suoraan asiantuntijaan.

mari niemelä
Mari Niemelä
Head of Business Unit, Trade Union Solutions & Custom ERP mari.niemela@scsoftware.fi +358 50 567 5491
Tavataanko tapahtumassa?
Katso tulevat tapahtumat →

Matkakertomus #3: Kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä

Työhön paluun merkeissä päätin listata kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä, vielä näin uudehkon työntekijän näkökulmasta. SC kun alkaa tuntua jo toiselta kodilta ja vakiokalustoon integroitumiseni on jo hyvässä vauhdissa. Tässä kuitenkin fiiliksiä SC Softwarella työskentelystä näin muutama kuukausi aloittamisen jälkeen:

1. Uuden työntekijän vastaanotto

Uuden työntekijän vastaanottaminen hoitui SC:n väeltä mallikkaasti. Ensimmäisenä päivänä toimistolla minua odotti oma työpiste uusine työvälineineen. Tärkeät linkit odotti uutukaisessa työsähköpostiosoitteessa, ja tarvittavat lisenssit ja käyttäjätunnukset sain saman tien. Kalenteriin oli valmiiksi varattu perehdyttämispalavereita liittyen HR-asioihin sekä SC Softwareen palveluineen ja teknologioineen. Siinä samassa oli myös helppo tutustua myös uusiin työkavereihin.

2. Sopivasti vastuutta ja vapautta

Trainee-nimikkeestä huolimatta olen saanut vastuun markkinointitoimien suunnittelusta, jalkauttamisesta ja delegoinnista tarpeen mukaan. Työntekijänä on siis oltava itseohjautuva ja aktiivinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin – palaveeraamme säännöllisesti markkinoinnin tiimoilta, teemme seurantaa ja sovimme myös tulevista tehtävistä. Olen mielestäni saanut vastuuta, vapautta ja tukea hyvin tasapainoisesti.

3. Mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen

Markkinointityön lisäksi olen saanut käyttää aikaa tarpeelliseksi katsomieni lisätaitojen opiskeluun ja osallistua esimerkiksi asiakastapaamisiin, palavereihin, tapahtumiin ja testaukseen. Toisin sanoen työ tarjoaa mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja sen monipuoliseen hyödyntämiseen oman tontin ulkopuolellakin.

4. Joustavat työajat

SC Softwarella työaika on liukuva, eikä etäpäivien pitäminen ole ongelma. Tämä antaa mahdollisuuksia sumplia omia menoja joustavasti, ja perheellisille kollegoilleni tavan yhdistää työ- ja perhe-elämää paremmin. Ilmoitusluontoisesti hoituvat etäilyt on mielestäni iso luottamuksenosoitus työntekijöitä kohtaan. Tähän tottuneena on tosin hassua ajatella, että kellokortit ovat joissain yrityksissä vielä olemassa oleva juttu.

5. Tiimihenki

SC:n konttorilla töitä saa tehdä rauhassa, mutta tiimihenki on koko ajan läsnä ja kynnys työkavereiden konsultointiin madaltuu. Oman lisänsä tähän tarjoaa yrityksen sisäisen viestinnän kanavat, joilla työasioiden ohessa vaihtuu biisi- ja sarjasuositukset sekä muut offtopic -aiheet. Yammeria selaillessa on tullut kikatettua äänettömästi lukemattomat kerrat.

6. Meistä pidetään huolta

Työhyvinvointiin on panostettu mm. työpisteiden ergonomian, toimiston taukojumppamahdollisuuksien sekä tietysti monipuolisten työsuhde-etujen muodossa. Myös vapaa-ajan liikuntaan kannustetaan erilaisin tempauksin: tällä hetkellä osallistumme esimerkiksi pyöräilyhaaste Kilometrikisaan. Työn vastapainoksi myös juhlitaan – seuraavan kerran kesäpäivien merkeissä. Ainakin itse tunnen, että meistä työntekijöistä välitetään aidosti.

Kohti työntäyteistä syksyä

Kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, miten SC Softwarella panostetaan työntekijöihin ja kuinka yrityksen työkulttuuri alkaa jo tuntua omalta. Joka päivä on ollut mukava tulla töihin. Nyt lomien jälkeen on kiva nähdä toimistolle palaavia työkavereita ja jatkaa hommia uudella energialla – ja sitä tarvitaankin pian, kun edessä siintää opiskelujen jatkaminen työn ohessa.

Janita Kingelin, markkinoinnin trainee

***

Lue matkakertomuksen muut osat:

Matkakertomus #1: Ensiaskeleet

Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

Matkakertomus #4: Vuosi SC Softwarella- matka jatkuu

Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

Viimeviikkojen aikana olen laittanut copywriterin lasit päähän ja kirjoitellut niin SC Softwaren palvelukuvausta, asiakastarinoita kuin uutisia uusista yhteistyösopimuksista. Sisällöntuotannon lisäksi olen ajautunut sivussa myös mm. testaushommiin ja saanut muutenkin pyöritellä eri sovellusten testiympäristöjä. Samalla olen päässyt aika hyvin jyvälle siitä, kuinka erilaisten ratkaisujen rakentamiseen mallipohjainen sovellustuotanto taipuu.

Osallistuin menneellä viikolla myös Jyväskylän Crazy Townilla järjestettyyn mallipohjaista sovellustuotantoa ja koodigeneraatiota käsitelleeseen tapahtumaan, jossa SC:n asiantuntijat olivat kertomassa teknologiastamme ja sen tuomista hyödyistä. Siinä kuunnellessa ja pitsaa mässyttäessä tuli mieleen, että onneksi en itse ole tuolla stagella, sen verran teknistä kysymystä pommitettiin enimmäkseen .NET.JKL -jäsenistä koostuvan yleisön joukosta.

Toisaalta juurikin korkean tuottavuuden sovellustuotanto ja erityisesti siitä saadut edut ovat se asia, mikä on toimintamme ytimessä ja tekee meistä erityislaatuisen järjestelmätoimittajan (ja on siten tärkeää oppimateriaalia tälle yhden naisen markkinointiosastolle). Olen kuitenkin moneen otteeseen joutunut miettimään, kiinnostaako asiakkaitamme oikeasti se, miten järjestelmä toteutetaan, kunhan lopputulos on hyvä ja tarpeita vastaava. Tämä on itselleni ehkä se suurin viestinnällinen dilemma.

”Automatisoitu sovellustuotanto for dummies”

Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei automatisoidusta sovellustuotannosta tarvitse välttämättä ymmärtää mitään. Sen sijaan asiakkaan kannalta kiinnostavaa on tehokas ja nopea toimitus (johtuen yksinkertaisesti siitä, ettei kehittäjiemme tarvitse naputella riviäkään joka projektissa toistuvaa rutiinikoodia).

Tuotantoprosessimme on myös hyvin visuaalinen ja osallistava: mallista saadaan generoitua heti toimivia sovelluksen osia. Asiakkaamme pääsevät siis näkemään ja vaikuttamaan reaaliaikaisesti siihen, millaiseksi ohjelmisto rakentuu. ”Asiakas puhuu käyttöliittymää”, todettiin Crazy Townin tapahtumassakin: asiakkaan on helppo osallistua sovelluksen kehittämiseen, kun samalla näkee heti, minkälaisia kenttiä ym. toiminnallisuuksia sovellukseen voidaan lisätä. Sovellustuotannon automatisointi mahdollistaa juuri tämän.

Kyseistä sovellustuotannon prosessia on todella hauskaa seurata. Saamiemme asiakaskommenttienkin perusteella sovelluskehitysprojektimme ovat olleet hyvin innostavia, myös tietotekniikasta vähemmän ymmärtäville. ”Tämä teidän tekemisen tapa on aivan fantastinen” on loistava esimerkki näistä työpajoissa kuulluista, elämään jääneistä asiakaskommenteista. Tätä tekemisen tapaa on kuitenkin haastavaa tuoda kompaktisti esille, kuten SC Softwarella on aiemminkin huomattu. Mielestäni pulma vaatii visuaalisia ratkaisutoimenpiteitä.

Pääsovellusarkkitehtimme Jarno Leikas on kirjoittanut hyvän artikkelin automatisoidusta sovellustuotannosta ja sen eroista ja yhtäläisyyksistä perinteiseen sovellustuotantoon. Käykäähän lukemassa!

Janita Kingelin, markkinoinnin trainee

***

Lue matkakertomuksen muut osat:

Matkakertomus #1: Ensiaskeleet

Matkakertomus #3: Kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä

Matkakertomus #4: Vuosi SC Softwarella – matka jatkuu