Matkakertomus #4: Vuosi SC Softwarella – matka jatkuu

Ensimmäinen vuoteni SC Softwarella tuli juuri täyteen ja voin todeta, että markkinointi on oikeasti se ”näköalapaikka”, josta monissa työilmoituksissa (joskus kliseisesti) puhutaan: näissä tehtävissä tulevat hiljalleen tutuksi asiakkaidemme toimialat, oma tekemisen tapamme ja laaja palveluskaalamme sekä alan työmarkkinat. Todellisuus on ylittänyt odotukset, vaikka aloittaessani aavistinkin, että monenlaista tekemistä ja haltuun ottamista olisi luvassa.

Monipuolisuus ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ovat ehdottomasti parhaita juttuja tässä työssä: vaihtelevuus todellakin realisoituu siinä, kun edellisellä viikolla pääset lillumaan Hotel Kämpin sviittiin, ja seuraavalla viikolla käppäiletkin sitten loskakurasateessa painolle noutamaan käyntikortteja työkavereille <3

Mieleenpainuneita hetkiä kahvitauoista graduun ja edustamisista etäilyyn

Mennyt vuosi on ollut yhtä menoa ja meininkiä – samalla, kun noobiena olen ottanut haltuun sekä IT-alan pelikenttää, markkinoinnin ymmärrystä että omaa rooliani, suoritin myös viimeisen vuoteni graduineen yliopistolla. SC Softwaren joustava ja kannustava suhtautuminen opiskeluun mahdollisti kuitenkin tavoiteajassa valmistumisen ja hyvät ainekset gradutyölle.

Nyt vuosien opintoputken jälkeen on outoa tulla päivän päätteeksi kotiin ilman mitään, mitä pitäisi vielä yötä myöten pakertaa. Nyt onkin helpottavaa huokaista ja lähteä pian vapaana kesän viettoon – ja toisaalta alkaa keskittyä täysipäiväisesti työntekoon.

Töiden puolesta mieleenpainuvimmat asiat kuluneena vuonna ovat olleet asiakkaisiin tutustumiset, työkavereiden kanssa vietetyt kahvitunnit ja illanistujaiset sekä työtehtävät aina rollupien roudauksista ja messukarkkitilauksista tapahtumien järjestämisiin, verkkosivu-uudistuksiin ja hakukoneoptimointeihin.

matkakertomus 4 - muistot soulcorella

Välillä ollaan ehditty juhliakin 🙂

Näin taaksepäin katsoessa ilahduttavat myös markkinoinnin myötävaikutuksella tehdyt tulokset niin näkyvyys-, kauppa- kuin rekrytointipuolellakin. Vaikka omaa keskeneräisyyttä ja tietämättömyyttä on joutunut ja joutuu edelleen sietämään, ja uusia asioita on jatkuvasti opeteltava lennosta, pienetkin onnistumiset ja edistykset ovat tuntuneet itselle voitoilta.

Oman lisämausteensa kevääseen on tuonut myös tämä tuulettimeen lävähtänyt korona. Omalta osaltani etäily on tullut tutuksi jo ennen ”uutta normaalia”, eikä näin ollen aiheuttanut sen kummempia vaikeuksia – täytyy kuitenkin todeta, että lomautusuutisten tulvaa seuratessani olen ollut kiitollinen siitä, että meidän porukalla on riittänyt hommaa ja että olemme saaneet jopa uusia työkavereita tämän poikkeustilanteen aikana(!).

Liikaa en ole voinut korostaa, kuinka mahtavaa on ollut päästä kertomaan näiden tyyppien (ja meidän mahtavien asiakkaiden) aikaansaannoksista – sen verran vaikuttavaa referenssilistaa olemme tässä vuoden aikana kasanneet!

Matka jatkuu

Tämän viimeisen matkakertomuksen osan päätteeksi on kiva myös päästä kertomaan, että ensikauden alusta alkaen jatkan duuneja markkinointipäällikön nimikkeellä. Useita mielenkiintoisia projekteja on luvassa lomakauden jälkeen – näistä pääsemme uutisoimaan pian lisää! Odotan myös kovasti pääseväni jatkamaan markkinoinnin kehittämistä sekä omaa osaamistani, ja sitä myötä SC Softwaren kasvua yhdessä meidän mahtavan porukan kanssa.

Näihin tunnelmiin, kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää kesää!

Janita Kingelin, markkinointipäällikkö

***

Lue matkakertomuksen edelliset osat:

Matkakertomus #1: Ensiaskeleet

Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

Matkakertomus #3: Kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Hankintalainsäädäntö ei estä julkisen sektorin toimittajayhteistyön kehittämistä – lue ite wikin artikkeli!

”SC Softare on tuotteistanut hankinta-,  sopimus- ja toimittajahallinnan prosessien tueksi SC Sourcing Suiten, jonka asiakkaita ovat muun muassa Espoon kaupunki ja Vapo”. 

Ite wiki on julkaissut asiantuntijahaastattelun (3.12.2019), jossa kehityspäällikkömme Tuomo Peltola kertoo toimittajien elintärkeästä roolista osana hankintaketjua:

”Isoilla organisaatioilla toimittajamäärät voivat nousta tuhansiin. Sellaista toimittajamassaa ei pysty hallinnoimaan, ellei toimittajien merkitys hankintayksikölle ole selvillä.” Tuomo Peltola, kehityspäällikkö, SC Software

Lue koko artikkeli ite wikin blogista!

Tutustu SC Sourcing Suiteen



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Julkiset hankinnat – keino vaikuttaa myös hallitusohjelman toteutumiseen

Tiina Vestman
CEO


”Olisiko jo aika tunnistaa julkisten hankintojen potentiaali strategisena työkaluna? Jos jokaisessa kaikkien Suomen hankintayksiköiden puolen miljoonan euron arvoisessa hankintasopimuksessa olisi pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistettävän henkilön työllistämistä koskeva ehto, olisi teoriassa mahdollisuus saada aikaan 70 000 määräaikaista työ- tai vaikkapa oppisopimusta. Aika lähellä viime päivinä hallitusneuvotteluissa keskusteltua tavoitetta, eikö?” Kysyy Katariina Huikko blogikirjoituksessaan.

Hankinnan vaikuttavuuden kasvattaminen yhden organisaation sisällä on ollut meillä itsestään selvä tavoite jo pitkään, mutta Katariinan blogikirjoitusta lukiessa tajusin, että julkisissa hankinnoissa on avaimet myös laajempaan vaikuttamiseen.

Hankinta on organisaation strateginen prosessi

Hankintatoimen vaikuttavuutta edistää eniten se, että hankinta määritellään yhdeksi organisaation strategisista prosesseista. Myös julkishallinnossa ollaan heräämässä tähän ja hankinta on nousemassa strategisten prosessien joukkoon, missä Espoon kaupunki on edelläkävijä.

Olemme viimeiset vuodet seuranneet markkinaa ja kuunnelleet seminaaripuheenvuoroja hankinnan strategisesta merkityksestä. Olemme tehneet töitä digitalisoimalla isojen organisaatioiden hankinta-, toimittajanhallinta- ja sopimushallintaprosesseja. Olemme vierailleet mm. useiden korkeakoulujen hankintakoulutuksissa puhumassa asian puolesta. Nyt viimein alkaa tuntumaan siltä, että aihe on siirtymässä seminaaripuheenvuoroista käytännöksi.

Hankintaosaamista voidaan edistää digitaalisilla ratkaisuilla

Myös hallitusohjelmaan on kirjattu vaatimus hankintaosaamisen kehittämisestä. Hankintaosaamista ja strategisen hankinnan prosesseja voidaan jalkauttaa toimivilla digitaalisilla työvälineillä. Tästä puhuimme tällä viikolla Espoon kaupungin hankintatoimen kanssa. Hankintaprosessin kehittäminen ja jalkauttaminen digitaalisin työvälinein on helpottanut heillä merkittävästi uusien aloittavien hankinta-asiantuntijoiden oppimista ja työskentelyedellytyksiä. Perehtymis- ja haltuunottovaiheen pituus on lyhentynyt kuukausista viikkoihin.

Vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan digitaalisia ratkaisuja

Hallitusohjelman tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Julkiset hankinnat pitää ehdottomasti nähdä yhtenä strategisena työkaluna myös hallituksen tavoitteiden, kuten työllisyystavoitteiden saavuttamisessa.

Hankintatoimi tarvitsee työvälineet, joilla pystytään tehokkaasti johtamaan, jalkauttamaan ja mittaroimaan hankintasalkkua vaikuttavuuteen liittyvien kriteerien osalta. Yksittäinen hankita pitää arvioida näiden vaikuttavuuskriteerien osalta jo hankinnan suunnitteluvaiheessa, jolloin haluttuja strategisia tavoitteita voidaan edistää tehokkaammin. Vaikuttavuutta on pakko mitata jokaisen hankinnan tasolla, jos karkean näppituntuman sijaan halutaan saada aitoa dataa hankintojen vaikuttavuudesta.

Kuva: SC Sourcing Suite, vaikuttavuusarviointi

Vaikuttavuuden arviointi on elinkaariprosessi

Hankintavaiheen aikaisen vaikuttavuusarvioinnin ja tavoitteiden asettamisen lisäksi vaikuttavuutta pitää pystyä arvioimaan ja seuramaan myös sopimuskaudella. Hankintojen vaikuttavuus on nousemassa esim. kuntasektorilla kaupunginjohdon kiinnostuksen kohteeksi. Tietoja kysytään usein ja monesti tieto tarvitaan heti.

Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuksista raportointi on mahdollista, kun dataa kerätään rullaavasti hankintavaiheesta aina sopimuskauden loppuun saakka. Strategiset tavoitteet ja mittarit on pystyttävä määrittelemään digitaalisesti, jolloin ne ohjaavat koko hankintasalkkua. Digitaalisella ratkaisulla voidaan varmistaa, että tiedot ovat käytettävissä ja näin saadaan milloin tahansa ulos reaaliaikainen tilannekuva hankintojen vaikuttavuuksista. Vaikuttavuuden tilannekuvaa voidaan myös rajata ja tarkastella esim. tietyn toimialan, hankintatyypin tai aikajänteen näkökulmasta.

Tämä kaikki mahdollistaa myös hankinnan vaikuttavuuden vuosittaisen tarkastelun. Samalla tulevien kausien suunnittelua voidaan peilata edellisten vuosien tavoitteisiin ja toteumiin.

Kuva: SC Sourcing Suite, vaikuttavuusseuranta

Tutustu SC Sourcing Suiteen



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Saavutettavuus osaksi ohjelmistotuotannon elinkaarta

Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivillä pyritään edistämään ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa digitaalisessa yhteiskunnassa. Julkisten ja julkisrahoitteisten verkko-, asiointi-, ja mobiilipalveluiden tulee pian olla kaikille saavutettavia käyttäjien mahdollisista toimintarajoitteista riippumatta. Viimeistään nyt on siis hyvä aika järjestelmätoimittajankin tutustua saavutettavuuden periaatteisiin ja saavutettavien digipalvelujen kehittämiseen.

Mitä järjestelmätoimittajan tulee tietää saavutettavuudesta?

Saavutettavuuden periaatteena ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Digipalvelu on saavutettava, kun sen käyttöä eivät estä tai rajoita käyttäjien mahdolliset toimintarajoitteet, kuten näkö-, kuulo-, fyysiset tai kognitiiviset vammat tai kielelliset esteet. Yli 1,2 miljoonaa ihmistä Suomessa tarvitsee saavutettavuutta, sekä 20-25 % suomalaisista hyötyisi selkokielisyydestä.

Saavutettavuus ei kuitenkaan ole pelkästään toimintarajoitteisten asia – helppokäyttöisyydestä ja selkeydestä hyötyvät kaikki digipalvelujen ja -tuotteiden käyttäjät. Näin ollen saavutettavuuden huomiointi on eduksi kaikille digipalveluita kehittäville tai tarjoaville yrityksille.

”Saavutettavuudella luodaan kaikille parempi asiakaskokemus. Lisäksi digipalvelun asiakaskunta laajenee, kun suurempi osa potentiaalisista asiakkaista pystyy käyttämään sitä”, kertoo SC Softwaren Senior UX designer Pauliina Kähäri.

”Tukipyyntöjen määrä vähenee, kun palvelua on helppo käyttää itse, ja myös epäonnistuneiden käyttötapausten määrä pienenee. Lisäksi esimerkiksi saavutettavan verkkosivun näkyvyys hakutuloksissa paranee, sillä hakukoneet suosivat samoja sisällöllisiä ominaisuuksia, kuten selkeää dokumentin rakennetta, mitä ruudunlukuohjelmatkin vaativat”, Kähäri listaa.

Saavutettavuusdirektiivi ei kuitenkaan ole ensimmäinen yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen kantaaottava asetus. Jo perustus- ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun esimerkiksi ikään tai vammaan katsomatta. Hallintolaki määrää viranomaisen käyttämään selkeää ja ymmärrettävää kieltä, kun taas julkisia hankintoja koskeva hankintalaki edellyttää ottamaan huomioon mm. kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun.

Sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia koskeva, kehitteillä oleva EU:n esteettömyysdirektiivi puolestaan asettaa esteettömyysvaatimukset erilaisille fyysisille laitteille ja automaateille, mutta myös esimerkiksi käyttöjärjestelmille ja verkkokaupoille. Lain nojalla siis muidenkin kuin julkisten digipalvelujen tulisi pyrkiä saavutettavuuteen.

Järjestelmätoimittajan työkalut saavutettavuuden toteuttamiseksi

Miten siis järjestelmätoimittaja voi ottaa saavutettavuuden paremmin huomioon käytännön työssä?

”Meillä SC Softwarella Design For All -suunnitteluperiaatetta toteutetaan osallistamalla käyttäjiä järjestelmätoimitusprojektin jokaisessa vaiheessa aina määrittelystä kehitykseen ja testaukseen”, kertoo Kähäri. ”Saavutettavuus tulee ottaa huomioon jo ennen palvelun teknisen toteuttamisen aloittamista. Tähän avuksi voidaan käyttää esimerkiksi saavutettavuussuunnitelmaa”, Kähäri jatkaa.

Myös Softwaren korkean tuottavuuden kehitysalusta mahdollistaa teknisten saavutettavuusrakenteiden tuottamisen sovelluksiin automaattisesti. Näin ollen kakki kehittämämme sovellukset ovat lähtökohdiltaan teknisesti saavutettavia.

Saavutettavuus syntyy teknisten ratkaisujen ja sisällön kautta

Ohjelmistojen teknisen toteutuksen kriteeristönä toimivat WCAG 2.1 verkkosisällön saavutettavuusohjeet. ”Ohjelmistokehittäjät pystyvät arvioimaan teknistä saavutettavuutta koneellisesti esimerkiksi Chrome -selaimen kehittäjien työkalujen avulla. Automaattisilla työkaluilla voidaan kuitenkin arvioida vain murto-osa digipalvelun saavutettavuudesta.

Saavutettavuuteen vaikuttaa teknisen toteutuksen lisäksi sisällön ymmärrettävyys ja palvelun helppokäyttöisyys, joiden arviointi on mahdollista vain manuaalisesti:

”Vielä ei esimerkiksi pystytä koneellisesti tutkimaan, vastaako vaikkapa kuvan sisältö alt-tekstin kuvausta”, Kähäri kuvailee. ”Lisäksi sisällön saavutettavuudelle on vaikea määritellä mitattavia kriteerejä. Tällä hetkellä paras vaihtoehto saavutettavuuden arviointiin on koneellisen testauksen lisäksi asiantuntija-arvioinnit ja käytettävyystestaus. Käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelijoille on siis luvassa lisää töitä. Apuna olisi hyvä käyttää myös ulkopuolista saavutettavuusasiantuntijaa”, Kähäri jatkaa.

Saavutettavuutta voi arvioida testikäyttäjien avulla

Käyttäjien todelliset tarpeet pystytään arvioimaan kuitenkin vain erilaisista ja eritasoisista käyttäjistä koostuvan, kyseistä digipalvelua arjessaan käyttävän käyttäjäryhmän avulla.

”Saavutettavuuden toteutumisesta on vastuussa myös palveluntarjoaja, ei pelkästään järjestelmätoimittaja. Palveluntarjoajan olisi hyvä valita määrittely- ja testiryhmiin eri-ikäisiä ja -toimintarajoitteisia loppukäyttäjiä. Usein määrittelemässä ovat yrityksen esimiesvastuussa olevat henkilöt ja varsinaiset loppukäyttäjät ovat vähemmistönä”, mainitsee Kähäri.

”Järjestelmätoimittajan on osattava neuvoa asiakasta sopivan määrittely- ja testiryhmän valinnassa. Tärkeää on opastaa myös digipalvelun sisällöntuotannossa: saavutettavuusvaatimukset on huomioitava järjestelmän koko elinkaaren ajan sisältöä tuotettaessa” jatkaa Kähäri.

Järjestelmätoimittajalle oleellista on siis jalkauttaa saavutettavuutta tukeva toiminta koko yritykseen sekä kaikkiin ohjelmistokehityksen elinkaaren vaiheisiin. ”Saavutettavuus on kuitenkin ennen kaikkea arvovalinta – haluamme palvella kaikkia käyttäjiä ja olla tekemässä maailmasta yhdenvertaista kaikille”, Kähäri päättää.



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Matkakertomus #3: Kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä

Työhön paluun merkeissä päätin listata kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä, vielä näin uudehkon työntekijän näkökulmasta. SC kun alkaa tuntua jo toiselta kodilta ja vakiokalustoon integroitumiseni on jo hyvässä vauhdissa. Tässä kuitenkin fiiliksiä SC Softwarella työskentelystä näin muutama kuukausi aloittamisen jälkeen:

1. Uuden työntekijän vastaanotto

Uuden työntekijän vastaanottaminen hoitui SC:n väeltä mallikkaasti. Ensimmäisenä päivänä toimistolla minua odotti oma työpiste uusine työvälineineen. Tärkeät linkit odotti uutukaisessa työsähköpostiosoitteessa, ja tarvittavat lisenssit ja käyttäjätunnukset sain saman tien. Kalenteriin oli valmiiksi varattu perehdyttämispalavereita liittyen HR-asioihin sekä SC Softwareen palveluineen ja teknologioineen. Siinä samassa oli myös helppo tutustua myös uusiin työkavereihin.

2. Sopivasti vastuutta ja vapautta

Trainee-nimikkeestä huolimatta olen saanut vastuun markkinointitoimien suunnittelusta, jalkauttamisesta ja delegoinnista tarpeen mukaan. Työntekijänä on siis oltava itseohjautuva ja aktiivinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin – palaveeraamme säännöllisesti markkinoinnin tiimoilta, teemme seurantaa ja sovimme myös tulevista tehtävistä. Olen mielestäni saanut vastuuta, vapautta ja tukea hyvin tasapainoisesti.

3. Mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen

Markkinointityön lisäksi olen saanut käyttää aikaa tarpeelliseksi katsomieni lisätaitojen opiskeluun ja osallistua esimerkiksi asiakastapaamisiin, palavereihin, tapahtumiin ja testaukseen. Toisin sanoen työ tarjoaa mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja sen monipuoliseen hyödyntämiseen oman tontin ulkopuolellakin.

4. Joustavat työajat

SC Softwarella työaika on liukuva, eikä etäpäivien pitäminen ole ongelma. Tämä antaa mahdollisuuksia sumplia omia menoja joustavasti, ja perheellisille kollegoilleni tavan yhdistää työ- ja perhe-elämää paremmin. Ilmoitusluontoisesti hoituvat etäilyt on mielestäni iso luottamuksenosoitus työntekijöitä kohtaan. Tähän tottuneena on tosin hassua ajatella, että kellokortit ovat joissain yrityksissä vielä olemassa oleva juttu.

5. Tiimihenki

SC:n konttorilla töitä saa tehdä rauhassa, mutta tiimihenki on koko ajan läsnä ja kynnys työkavereiden konsultointiin madaltuu. Oman lisänsä tähän tarjoaa yrityksen sisäisen viestinnän kanavat, joilla työasioiden ohessa vaihtuu biisi- ja sarjasuositukset sekä muut offtopic -aiheet. Yammeria selaillessa on tullut kikatettua äänettömästi lukemattomat kerrat.

6. Meistä pidetään huolta

Työhyvinvointiin on panostettu mm. työpisteiden ergonomian, toimiston taukojumppamahdollisuuksien sekä tietysti monipuolisten työsuhde-etujen muodossa. Myös vapaa-ajan liikuntaan kannustetaan erilaisin tempauksin: tällä hetkellä osallistumme esimerkiksi pyöräilyhaaste Kilometrikisaan. Työn vastapainoksi myös juhlitaan – seuraavan kerran kesäpäivien merkeissä. Ainakin itse tunnen, että meistä työntekijöistä välitetään aidosti.

Kohti työntäyteistä syksyä

Kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, miten SC Softwarella panostetaan työntekijöihin ja kuinka yrityksen työkulttuuri alkaa jo tuntua omalta. Joka päivä on ollut mukava tulla töihin. Nyt lomien jälkeen on kiva nähdä toimistolle palaavia työkavereita ja jatkaa hommia uudella energialla – ja sitä tarvitaankin pian, kun edessä siintää opiskelujen jatkaminen työn ohessa.

Janita Kingelin, markkinoinnin trainee

***

Lue matkakertomuksen muut osat:

Matkakertomus #1: Ensiaskeleet

Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

Matkakertomus #4: Vuosi SC Softwarella- matka jatkuu



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

Viimeviikkojen aikana olen laittanut copywriterin lasit päähän ja kirjoitellut niin SC Softwaren palvelukuvausta, asiakastarinoita kuin uutisia uusista yhteistyösopimuksista. Sisällöntuotannon lisäksi olen ajautunut sivussa myös mm. testaushommiin ja saanut muutenkin pyöritellä eri sovellusten testiympäristöjä. Samalla olen päässyt aika hyvin jyvälle siitä, kuinka erilaisten ratkaisujen rakentamiseen mallipohjainen sovellustuotanto taipuu.

Osallistuin menneellä viikolla myös Jyväskylän Crazy Townilla järjestettyyn mallipohjaista sovellustuotantoa ja koodigeneraatiota käsitelleeseen tapahtumaan, jossa SC:n asiantuntijat olivat kertomassa teknologiastamme ja sen tuomista hyödyistä. Siinä kuunnellessa ja pitsaa mässyttäessä tuli mieleen, että onneksi en itse ole tuolla stagella, sen verran teknistä kysymystä pommitettiin enimmäkseen .NET.JKL -jäsenistä koostuvan yleisön joukosta.

Toisaalta juurikin korkean tuottavuuden sovellustuotanto ja erityisesti siitä saadut edut ovat se asia, mikä on toimintamme ytimessä ja tekee meistä erityislaatuisen järjestelmätoimittajan (ja on siten tärkeää oppimateriaalia tälle yhden naisen markkinointiosastolle). Olen kuitenkin moneen otteeseen joutunut miettimään, kiinnostaako asiakkaitamme oikeasti se, miten järjestelmä toteutetaan, kunhan lopputulos on hyvä ja tarpeita vastaava. Tämä on itselleni ehkä se suurin viestinnällinen dilemma.

”Automatisoitu sovellustuotanto for dummies”

Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei automatisoidusta sovellustuotannosta tarvitse välttämättä ymmärtää mitään. Sen sijaan asiakkaan kannalta kiinnostavaa on tehokas ja nopea toimitus (johtuen yksinkertaisesti siitä, ettei kehittäjiemme tarvitse naputella riviäkään joka projektissa toistuvaa rutiinikoodia).

Tuotantoprosessimme on myös hyvin visuaalinen ja osallistava: mallista saadaan generoitua heti toimivia sovelluksen osia. Asiakkaamme pääsevät siis näkemään ja vaikuttamaan reaaliaikaisesti siihen, millaiseksi ohjelmisto rakentuu. ”Asiakas puhuu käyttöliittymää”, todettiin Crazy Townin tapahtumassakin: asiakkaan on helppo osallistua sovelluksen kehittämiseen, kun samalla näkee heti, minkälaisia kenttiä ym. toiminnallisuuksia sovellukseen voidaan lisätä. Sovellustuotannon automatisointi mahdollistaa juuri tämän.

Kyseistä sovellustuotannon prosessia on todella hauskaa seurata. Saamiemme asiakaskommenttienkin perusteella sovelluskehitysprojektimme ovat olleet hyvin innostavia, myös tietotekniikasta vähemmän ymmärtäville. ”Tämä teidän tekemisen tapa on aivan fantastinen” on loistava esimerkki näistä työpajoissa kuulluista, elämään jääneistä asiakaskommenteista. Tätä tekemisen tapaa on kuitenkin haastavaa tuoda kompaktisti esille, kuten SC Softwarella on aiemminkin huomattu. Mielestäni pulma vaatii visuaalisia ratkaisutoimenpiteitä.

Pääsovellusarkkitehtimme Jarno Leikas on kirjoittanut hyvän artikkelin automatisoidusta sovellustuotannosta ja sen eroista ja yhtäläisyyksistä perinteiseen sovellustuotantoon. Käykäähän lukemassa!

Janita Kingelin, markkinoinnin trainee

***

Lue matkakertomuksen muut osat:

Matkakertomus #1: Ensiaskeleet

Matkakertomus #3: Kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä

Matkakertomus #4: Vuosi SC Softwarella – matka jatkuu



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Matkakertomus #1: Ensiaskeleet

”Lähetä”. Istun jännityksensekaisin tuntein läppäri sylissä vuokra-asunnossani Saksassa. Olen juuri laittanut sähköpostia SC Softwaren toimitusjohtaja Tiina Vestmanille. Opiskelijavaihtoni on loppusuoralla, ja olen systemaattisesti aloittanut mielenkiintoisten yritysten googlettelun. Tavoitteenani on päästä harjoitteluun alkavana keväänä: tietojärjestelmätieteen opintoni sekä edeltävä muotoilualan koulutukseni ovat sujuneet hyvin, mutta massiivisen teoriapläjäyksen vastapainoksi haluaisin jo päästä kehittämään taitojani käytännön hommissa.

SC Software vaikuttaa monipuoliselta ja innovatiiviselta, mutta vähän matalaa profiilia pitävältä yritykseltä. Niistä harvoista sosiaalisen median päivityksistä paistaa kuitenkin fiilis mahtavasta työyhteisöstä ja yrityksen välittävästä suhteesta asiakkaisiinsa. Nämä molemmat ovat itselleni tärkeitä arvoja ja toivon tietysti potentiaalisilta työnantajilta samaa. SC Softwarella näyttää olevan myös kiinnostavaa sovellusautomaation ja ratkaisumuotoilun asiantuntemusta.

Tiina on lukenut CV:ni hakemuksineen. Sovimme alustavan jutustelutapaamisen Suomeen paluuni jälkeiselle viikolle. Alan jo valmiiksi jännittämään ja kuumottelemaan tulevaa haastattelua, mutta samalla olen äärimmäisen innoissani auenneesta mahdollisuudesta.

Käyttäjälähtöisiä innovaatioita & viestinnällisiä vaikeuksia

Pian matkalaukkuni on taas kertaalleen pakattu ja purettu, ja suuntaan askeleeni paikalliseen kahvilaan. Sekoittelen juuri himomakeaa chai tea latteani, kun Tiina saapuu paikalle. Rennon tutustumisen jälkeen keskustelu siirtyy SC Softwareen.

Tiinan kertomuksesta paistaa ylpeys heidän huippuammattilaisiaan sekä erityisesti SC Softwaren ”tekemisen tapaa” kohtaan. Asiakkaille yksilöllisesti räätälöityjen ratkaisujen kehittäminen ja toimittaminen hoituvat perinteisiin järjestelmäkehitysprojekteihin verrattuna uskomattoman nopeasti. Tämän mahdollistaa jatkuvasti yrityksen sisällä kehitettävän mallinnus- ja automaatioteknologia. Olen tutustunut sovellusautomaation käsitteisiin jonkin satunnaisen kurssin puitteissa, mutta muiden yritysten toiminnassa en ole törmännyt vastaavaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta!

Minulle selviää, että vaikka talossa tehdään upeaa työtä ja SC Softwaren asiakkaat ovat tyytyväisiä lopputuloksiin, näistä onnistumisista viestintä on jäänyt SC Softwarella kiireessä ja resurssien puutteessa vähälle. Tässä minä voisin mahdollisesti olla avuksi. Niinpä seuraavaan virallisempaan haastatteluun valmistaudun perusteellisella analyysillä yrityksen viestinnän nykytilasta. Esitän kehitysehdotukseni, joka saa innostuneen vastaanoton ja tarjoaa lopulta mahdollisuuden tulla SC Softwarelle kasvamaan ja kehittymään markkinoinnin saralla. Näin nappiin mennyttä lopputulosta en olisi mitenkään osannut kuvitella lähettäessäni hakemusta!

Ensiaskeleet alkavalle matkalle

Aloitus SC Softwaren markkinoinnin traineena on haastava ja vaatii paljon uuden tiedon omaksumista. Siksi olenkin saanut paljon tukea ja perehdytystä sekä sopivasti aikaa ja tilaisuuksia tutustua yrityksen toimintaan ja asiakkaisiin. Ja mikä parasta: näin asiakaslähtöisen palvelun ja pioneerimaisen osaamisen markkinointiin en tarvitse päälleliimattuja mainoslauseita tai muuta epäolennaista kikkailua.

Nyt ensimmäisten työviikkojeni jälkeen tuntuu, että opiskelijavaihdon tavoin olen taas uuden ja jännittävän matkan alussa. Odotan vain innolla vauhtiin pääsyä ja idearikasta kesää!

Janita Kingelin, markkinoinnin trainee

***

Lue matkakertomuksen seuraavat osat:

Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

Matkakertomus #3: Kokemuksiani SC Softwarella työskentelystä

Matkakertomus #4: Vuosi SC Softwarella- matka jatkuu



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Avaimet liiton aitoon sähköiseen jäsenpalveluun

Tuomo Peltola

Vanhempi konsultti, SC Software


Ammattiliitto- ja järjestökentästä on muodostunut meille yrityksenä vuosien saatossa tärkeä asiakassegmentti, jonne olemme toimittaneet useita liiton toiminnan keskeisimpiä järjestelmiä. Liitto- ja järjestökenttä muodostaa mielenkiintoisen oman alueensa, jolla on selkeitä toimialakohtaisia erityispiirteitä. Itse olen tehnyt useille ammattiliitoille ICT-palvelukehitystiekartoituksia ja osallistunut monien liittojen ydinjärjestelmien suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Jäsen on nykyään valistunut digitaalisten palvelujen kuluttaja

Liittojen ja järjestöjen strategialinjauksia lukiessa huomaa poikkeuksetta tahtotilan luoda uusia jäsenpalvelumalleja sekä parantaa jäsen- ja sidosryhmäpalvelua sähköistämällä palveluja. Taustalla on monia tekijöitä, kuten tarve kehityksessä mukana pysymiseen vastaten jäsenkentän palveluodotuksiin, toiminnan tehostamisvaatimukset sekä halu liittoimagon parantamiseen.

Liittojen asiakkaat eli jäsenet ovat toimi- tai sopimusalasta riippumatta kasvavassa määrin valistuneempia digitaalisten palvelujen kuluttajia. Jäsenet odottavat liitolta modernia yhden luukun sähköistä palvelua. Tämä ei voi toteutua mikäli liitto ajattelee itseään erillisinä jäsenpalveluja tuottavina siiloina, joissa vasen käsi toimii toisesta tietämättä tai siitä edes välittämättä. Ajattelun keskiössä on oltava jäsen, jolle palveluketju näkyy katkeamattomana, siten että hänen palvelu- ja asiointihistoriansa toimivat palvelun taustainformaationa.

Avaimina sähköiset palveluprosessit ja niitä tukevat yhteensopivat järjestelmät

Aidosti sähköiseen jäsenpalveluun ei voi rynnätä suin päin. “Aidolla” sähköisellä palvelulla tarkoitan tässä jäsenen kannalta katkeamattomia sekä vuorovaikutteisia sähköisiä palveluketjuja, jossa jäsen voi hoitaa koko asiointiprosessinsa digitaalisissa palvelukanavissa ja nähdä oman asiointihistoriansa tietoturvallisesti kirjautuneena – eikä vain aloittaa palveluprosessia sähköisellä lomakkeella.

Ulospäin jäsenelle ja liiton sidosryhmille näkyvä sähköinen palvelurajapinta on vain jäävuoren huippu. Siirtyminen aitoon sähköiseen palveluun tapahtuu pienin askelin; aloittaen palveluprosessien ja niitä tukevien taustajärjestelmien kehittämisestä ja uudelleen suunnittelusta. Edellytyksenä on taustajärjestelmien joustavuus ja niiden keskinäinen yhteensopivuus, mikä mahdollistaa jäsenen tietojen yhteismitallisen käsittelyn ja sujuvat asianhallintaprosessit. Konkreettisena hyötynä on esimerkiksi kyvykkyys koostaa palvelutilanteessa jäsenestä tilannekuvanäkymä, jossa jäsenen perustietojen lisäksi on näkyvissä hänen yhteydenotto-, viestintä- ja asiointihistoriansa sekä ajantasainen jäsenmaksutilanne – kaikki tuotuina eri taustajärjestelmistä.

Hallittu ja asteittainen jäsenpalvelujen digitalisointi

Kyse on siis monen osa-alueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, mikä vaatii huolellista suunnittelua sekä vaiheittaista ja kärsivällistä kehittämistä – ja ennen kaikkea odotusten hallintaa. Palveluja voidaan sähköistää vaiheittain sen mukaan mikä on palvelutuotannon valmius ja tietotekninen kyvykkyys. Jäsenen kannalta kaiken ei todellakaan tarvitse olla valmista kerralla. On aivan luonnollista tuoda jäsenelle hallitusti koko ajan uusia palveluja, jolloin voidaan oppia aiemmista kokemuksista asiakaskuulemisen perusteella.

Olen nähnyt liittokentässä tapahtuvan muutoksen, jossa liitot pikkuhiljaa ottavat paikkansa moderneina toimijoina ja palvelutuottajina tuoden uudenlaisia sähköisiä palveluja jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Vaiheittainen kehittäminen ja joustavat taustajärjestelmät mahdollistavat hallitun palvelujen digitalisoinnin mikä auttaa liittoja hyödyntämään ja jakamaan entistä paremmin osaamistaan työmarkkina-alan erityisosaajina ja asiantuntijoina.

Tutustu järjestösektorin tuotteisiin



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Ajatuksia hankintasopimuksista

Jari Kauppi

Senior Consultant


Millainen on hyvä sopimus? Hyvä kysymys! Palataan siihen vasta jutun lopussa tarkemmin.

Sopimuksia on erilaisia. On vuokrasopimuksia, työsopimuksia, hankintasopimuksia, jne. Nyt käsittelemme kuitenkin vain hankintasopimuksia. Perusperiaate on kuitenkin, että sopimus on vähintään kahdenvälinen, joissain tapauksissa sopijapuolia on paljon enemmänkin. Perusperiaatteet ovat kuitenkin samat kaikissa sopimuksissa.

Suurin osa ihmisistä on varmasti lukenut sarjakuvia ja nähnyt, että niissäkin on joskus käsitelty sopimusasioista. Muistan aina jutun, jossa Roope Ankan periviholliset, Karhukoplan konnat, huijasivat Roopelta allekirjoituksen paperiin, josta oli varsinainen sopimusteksti piilotettu paperia taittamalla. Roope menetti paperin allekirjoitettuaan hetkeksi valtavan omaisuutensa. Valitettavasti tämä toteutuu toisinaan myös ihan tosielämässäkin, ainakin periaatetasolla. Sarjakuvissa sopimus on monesti huijaamisen synonyymi, mistä lieneekään moinen ajatus saanut esimerkkiä…

Millainen on hyvä ja toimiva hankintasopimus? Ei ainakaan edellä kuvatun kaltainen. Huonon sopimuksen luonnetta ja taustoja on helppo kuvata. Huono sopimus on yksipuolinen ja tuottaa hyvää ainoastaan toiselle sopijapuolelle, se on siis alistava. Tällaisissa sopimuksissa on usein varmuuden vuoksi mukana kaikki mahdolliset ehdot ja asiat maan ja taivaan väliltä. Sellaisetkin, jotka eivät edes koske sopijapuolten välisen sopimisen asioita. IT-sopimuksissa tällaisista esimerkkinä ehdot, jotka koskevat kaikkea mahdollista, työasematuesta konesalipalveluihin ja pilvipalveluihin. Siitäkin huolimatta, että sopimuksella ei toimiteta puoliakaan siitä, mistä ehtoja on mukana. Näin jää mahdollisuus tehdä tulkintoja tilanteissa, joita ei ole huomioitu ja niissä tilanteissa sama osapuoli on aina se häviäjä. Useimmiten kyse on tosin laiskuudesta (kiire tekosyynä) kuin tarkoitushakuisesta toiminnasta.

””Huono sopimus on yksipuolinen ja tuottaa hyvää ainoastaan toiselle sopijapuolelle, se on siis alistava.”

Tiukan ja mustavalkoisen tulkinnan mukaan toimittava osapuoli voi joutua vastuuseen asioista, joita se ei edes toimita vastaanottavalle osapuolelle. Usein koko maailman kattavat sopimusehdot ovat mukana, koska jompikumpi sopijapuoli pääsee itse tällä tavoin vähällä. Varmuuden vuoksi sisällytetään kaikki kun ei haluta tai ei ole aikaa yksilöidä oikeita tapauskohtaisia sopimusehtoja. Tätä hyödynnetään myös tosi tehokkaasti julkisissa kilpailutuksissa, joissa saatetaan tarjouspyynnön mukaan laittaa varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset ehdot. Näin toimitaan riippumatta siitä, ovatko ehdot mitenkään relevantteja kyseisessä kilpailutuksessa. Todellisuudessa niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pitää muistaa, että jokaisella sopimusehdolla on hinta. Aivan, jokainen ehto on lopulta kustannuskomponentti, ihan konkreettinen rahallinen arvotekijä.

Moni sopimusehto muodostaa sopimusosapuolelle riskin, jolle annetaan perustellustikin hinta. Helposti ymmärrettävä esimerkki on SLA-vaatimus, sellaisen ylimitoittamisella saa hyvin nopeasti kustannustason kauaksi tavoitellusta. Joissain lakimiestyön taidonnäytteissä olen nähnyt uskomattomiakin kiertoilmaisuja, joiden kautta kaikki asiakasosapuolen vastuiden ja velvollisuuksien laiminlyönnit voidaan katsoa toimittavan osapuolen syyksi ja korvausvelvollisuuden piiriin. Aivan, toimittava osapuoli tulee korvausvelvolliseksi, jos asiakas laiminlyö omia velvollisuuksiaan. Perusteena yleisesti se, että valveutuneen toimittajan velvollisuus on seurata asiakkaan velvollisuuksien täyttymistä, omiensa lisäksi.

”Usein koko maailman kattavat sopimusehdot ovat mukana, koska jompikumpi sopijapuoli pääsee itse tällä tavoin vähällä.”

Kuten aina, tästäkin asiasta voisi paasata pitkäänkin. Nyt on kuitenkin pakko vetää yhteen ja hakea edes osittaista vastausta jutun alussa esitettyyn kysymykseen: Millainen on hyvä sopimus?

Minusta hyvä sopimus on kannattava molemmille sopijapuolille. Hyvä sopimus ei perustu toisen osapuolen kyykyttämiseen, yksipuoliseen sanelupolitiikkaan tai suoranaiseen pelotteluun. Hyvässä sopimuksessa molemmilla sopijapuolilla on oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia ja vastuita. Hyvä sopimus on konkreettinen ja helppolukuinen – sopimuksen sisällön ymmärtävät erityisesti kaikki muut kuin juristit. En dissaa juristeja tällä, heillä riittää kyllä työsarkaa juridiikan kanssa ja se onkin heidän alueensa jatkossakin. Pointtini on se, että varsinainen sopimuksen substanssisisältö tulisi olla periaatteessa kenen tahansa ymmärrettävissä. Periaate, että ”muutkin kuin sopimusta vuoden neuvotelleet ymmärtävät”, toimii tässä ohjenuorana.

Hyvän sopimuksen ominaisuuksia on paljon muitakin. Oleellista on se, että sopimuksen sisältö on ymmärrettävä ja itse sopimus on myös johdettavissa, kuten mikä tahansa tekeminen. Hyvä sopimus on aina myös kompromissi. Kompromissi, josta on kuitenkin molemmille sopijapuolille hyötyä. Kannattava liiketoiminta on yhteistyön perusedellytys, aina. Sopimusten tulee olla lähtökohta sille.

Tutustu SC Sourcing Suiteen



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Ajatuksia julkisista hankinnoista

Julkiset hankinnat herättävät intohimoja, jokaisella on oletettavasti mielipiteitä ja näkemyksiä niistä. Yleensä julkisista hankinnoista uutisoidaan, kun jotain on mennyt pieleen. Niissä täytyy siis olla jotain kiintoisaa!

Alkuun lukijalle yleishuomio tekstistä koskien termiä “hankintayksikkö”. Termillä tarkoitetaan julkisten hankintojen yhteydessä kilpailuttavaa organisaatiota/yhteisöä, ei organisaation sisällä olevaa hankintaosastoa tai vastaavaa organisaation osaa.

Julkisiin hankintoihin liittyy valtava määrä kaupunkilegendan kaltaisia väittämiä. Yleisimmät niistä liittyvät hintaan tai lopputuloksen valitsemiseen arpomalla.

Alla joitain esimerkkiväittämiä:

  • Aina pakko ottaa se halvin!
  • Ainoastaan hinnalla on merkitystä!
  • Et voi käytännössä vaikuttaa lopputulokseen!
  • Et voi kilpailuttaa sitä mitä oikeasti tarvitset!

Tuossa vain pintaraapaisu legendoista. Julkiset hankinnat ovat väärin ymmärrettyjä monessa mielessä, mutta on kritiikillekin sijaa. Mikä ero julkisella hankinnalla ja ”yksityisellä” hankinnalla lopulta on?

Julkisista hankinnoista on olemassa EU-säädöksiin pohjautuva hankintalaki, jonka raameissa hankinnat tulee tehdä. Yksityisellä puolella käytännön mekanismit, kuten markkinakartoitus ja kilpailuttaminen, ovat ihan samoja. Yksityissektorin hankintoja ei samaan tapaan lailla suoranaisesti säädellä, toki mm. hyvien kauppatapojen mukainen toiminta olisi tietysti suotavaa niissäkin.

Yksi suurimmista ongelmista julkisissa hankinnoissa liittyy ikuisuusongelmaan, jonka nimi on kiire. Kiire on tunnetusti kaiken järjellisen tekemisen pahin vihollinen. Kiireestä johtuen tarpeen määrittelyn laatu kärsii, hankintamenettelynä käytetään usein nopeinta mahdollista ja tarjoajien kanssa kommunikointi pidetään mahdollisimman minimaalisena. Näin varmistetaan, että hankinta tulee tehdyksi ilman kattavaa tietoa markkintatarjoomasta ja asiaan liittyvästä muusta tiedosta. Hankintayksikön kannalta ei ole tässä tapauksessa positiivinen asia, että hankinnasta tulee “meidän näköinen”.

Edellä kuvattu toimintatapa johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa kilpailutusvaiheen tarve- ja vaatimusmäärittelyt eivät ole optimaaliset eikä markkinoilta löytyvällä tarjonnalla voi välttämättä täyttää niitä järkevällä tavalla. Yksinkertaisesta tarpeesta voi tulla tarpeettoman monimutkainen toteutus. Monimutkainen on harvemmin kokonaistaloudellisesti järkevin ratkaisu. Muutenkin, edellä kuvatussa skenaariossa kytee kylmän sodan ainekset. Toimituksesta voi tulla jäätävä suoritus, kun osapuolilla on eri vaatimusten toteuttamistavoista pahasti eriävät näkymykset. Mikä parasta (tai pahinta), kumpikaan osapuoli ei ole edes väärässä.

”Kiireestä johtuen tarpeen määrittelyn laatu kärsii, hankintamenettelynä käytetään usein nopeinta mahdollista ja tarjoajien kanssa kommunikointi pidetään mahdollisimman minimaalisena.”

Hankintaprosessin alussa tehdyt mutkien oikaisut ja kiireet pilaavat koko lopputuloksen, mukaan lukien hankinnan kohteen toteutuksen. Hankintayksikkö ei saa alun perin tarkoittamaansa tai ajattelemaansa lopputulosta. Ajatus oli kyllä oikea, mutta sitä ei saatu kuvattua määrittelyksi saakka ja siitä alkoi alamäki. Ja kun se huomataan, ollaan prosessissa jo liian pitkällä. Harva uskaltaa painaa jarrua tässä vaiheessa. Sitten voikin todeta pelonsekaisin tuntein ”antaa mennä, kun on alamäki taas”.

Toinen lopputuloksiin vaikuttava oleellinen asia on hankintalain soveltamisen puuttuminen. Hankintalaki on raami, jonka puitteissa hankintayksikkö voi toimia. Laki on melko yksinkertainen, sen asettamat konkreettisimmat raamit ovat hankintojen euromääräiset kynnysarvot sekä tietyt määräajat. Loppu onkin sitten lain soveltajan hyödynnettävissä.

Hankintalakiin nihilistisesti suhtautuminen johtaa helposti siihen, että koko hankintaprosessissa suurin osa ajasta ja energiasta kuluu muuhun kuin hankinnan kohteen miettimiseen. Varmistellaan, ettei tarjouspyynnön tekstin muotoilussa tai sisällössä ole mitään sellaista, josta voisi edes teoriassa antaa syitä vetää kilpailutus Markkinaoikeuteen. Moni täydellisesti oppikirjan mukaan läpi viety hankintaprosessi ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen edellä kuvatuista syistä. Lakia tulee noudattaa, mutta olisi suotavaa yrittää soveltaa sen suomia uusiakin mahdollisuuksia, esim. innovaatiokumppanuus. Hankintoja myös suositellaan viemään läpi pienempinä kokonaisuuksina, ei ole pakko kilpailuttaa vuosien toteutusprojektia vaativaa kokonaisuutta.

”Hankintalakiin nihilistisesti suhtautuminen johtaa helposti siihen, että koko hankintaprosessissa suurin osa ajasta ja energiasta kuluu muuhun, kuin hankinnan kohteen miettimiseen.””

Kaiken kaikkiaan jokainen hankinta tulisi tarkastella tapauskohtaisesti. Monesti kilpailutetaan muutaman vuoden välein saman kaltaisia asioita samalla kaavalla kuin aiemminkin. On syytä kuitenkin muistaa, että maailma ja tarjooma markkinoilla on kovasti muuttunut edellisestä kerrasta. Neljä vuotta sitten toiminut kilpailutusmenetelmä ja -sisältö ei välttämättä vastaa tätä päivää enää ollenkaan.

Hankintalaki pitäisi uskaltaa nähdä työkalupakkina, josta hankinnan suunnittelun alkumetreillä valitaan parhaiten soveltuvat välineet työn suorittamiseksi. Mitä hämärämpi kilpailutuksen kohde on hankintayksikölle, sitä enemmän markkinoilta tulisi etsiä ja pyytää tietoa. Aikaa on myös syytä varata reippaasti. Ja se kommunikaatio, hankintalaki ei kiellä keskustelemasta avoimesti hankintojen kohteista markkinoilla olevien tarjoajien kanssa tiettyyn prosessin pisteeseen saakka.

Yksi selittävä tekijä intoon nojautua hankintalakiin ja toteuttaa sitä “varman päälle” on varmastikin pelko joutua Markkinaoikeuteen. Tilastojen valossa ei ole ihme. Kurkataan Markkinaoikeuteen tehtyjä julkisia hankintoja koskevia oikaisupyyntöjä eli valituksia (Lähde: Markkinaoikeuden vuositilastot)

  • Vuosi 2016, 426 kpl
  • Vuosi 2015, 524 kpl
  • Vuosi 2014, 590 kpl

Yleensä muiden EU-maiden yhteenlaskettu valitusmäärä ei ylitä Suomen lukuja. Suomessa valitusherkkyys on ihan omaa luokkaansa. Tämä on varmasti osasyynä siihen, ettei lakia yritetäkään tulkita kovin innovatiivisesti. Hankintalain yksi tunnettu pilkkanimitys onkin ”kiusantekolaki”, mistähän moinen nimi lieneekään tullut…

”Yksi selittävä tekijä intoon nojautua hankintalakiin ja toteuttaa sitä varman päälle on varmastikin pelko joutua Markkinaoikeuteen.”

Itsekin julkisten hankintojen kanssa töitä tehneenä tunnustan, ettei kilpailuttaminen ihan yksinkertainen asia ole. Mutta kuten kaikessa tekemisessä, korostuu tässäkin organisaation sisäinen tiivis yhteistyö. Ilman sitä ei hankinnoissa voi onnistua. Eikä koskaan voi korostaa liikaa kommunikointia yhteistyökumppanien ja markkinoiden suuntaan. Osaamisesta on tottakai myös kyse. Toivottavasti julkiset hankintayksiköt jatkavat panostusta hankintaosaamiseen, vaikka säästöpaineita kaikilla onkin. Hankintojen maailma on muuttunut pysyvästi monimutkaisemmaksi, osaamiseen tulee panostaa koko ajan enemmän ja enemmän jos aikoo pysyä mukana vauhdissa.

Luin aiemmin viikolla Länsiväylä-lehdestä (n:o 71) jutun Espoo kestävien ja innovatiivisten hankintojen edelläkävijäksi, kirjoittajina Espoon kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo sekä ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaarina Saramäki. Suosittelen lukemaan jutun, monia hyviä uutta ajattelua edustavaa asiaa on jutussa nostettu esiin.

Ei sitten muuta kuin rohkeasti pää pystyyn ja kohti uusia hankintoja! Let’s be careful out there!

Tutustu SC Sourcing Suiteen



Tiina Vestman

Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453

Ota yhteyttä tai varaa esittely!