TES-sovellus on ammattiliiton työkalu työehtosopimusten ja tulkintojen hallintaan

Työehtosopimukset (TES) ovat ammattiliiton tärkein jäsenetu. Työehtosopimuksiin liittyy valtava määrä intellektuaalista pääomaa, jonka saatavuus on kriittistä tulkintojen yhtenäisyyden sekä tulevien sopimuskierrosten onnistumisen kannalta.

Usein työehtosopimuksiin liittyvää tietoa ei kuitenkaan hallita systemaattisesti, vaan työehtosopimukset, TES-tulkinnat, erilaiset tulkintaohjeet sekä eri lähteistä tulevat TES-muutosesitykset ovat hajallaan ja vaikea löytää. TES-prosessiin ja tulkintojen muodostamiseen liittyy myös hiljaista tietoa, jonka tallentamiseen ei usein ole olemassa toimintamallia eikä työkaluja. Näin arvokasta tietoa katoaa helposti ajan myötä tai asiantuntijoiden poistuessa liiton palveluksesta.

Helpottaaksemme kaikkia työehtosopimusten kanssa työskentelevien ammattiliittojen asiantuntijoiden arkea, kehitimme TES-sovelluksen, joka tukee työehtosopimusten ja niihin liittyvien tulkintojen sekä tulkintaohjeistusten tuottamista ja hallinnointia.

Mikä on TES-sovellus ja miksi se on tarpeellinen työkalu ammattiliitolle?

TES-sovelluksen tavoitteena on tarjota yhtenäinen hallintamalli TES-tulkinnoille, tulkintaohjeistukselle sekä itse työehtosopimuksille, koskien yleissitovia työehtosopimuksia sekä yritys- tai työnantajakohtaisia TES:ia. Keskitetty ratkaisu helpottaa työehtosopimuksiin liittyvän ajantasaisen tiedon löytymistä ja hyödyntämistä erityisesti jäsenneuvontaa tekevien toimitsijoiden päivittäisissä jäsenten työsuhdeneuvontatilanteissa.

Ratkaisun tavoitteena on myös tehostaa tulkintojen ja tulkintaohjeistuksen laatimista ja kehittämistä. Tulkintarekisteri keskittää TES-kohtiin ja työlainsäädännön pykäliin liittyvät tulkinnat sekä niihin mahdollisesti liittyvät ohjeet, lakiasiat ja oikeustapaukset. Näin tulkinnat pysyvät yhteneväisinä ja ne ovat helposti saatavilla pitkänkin ajan kuluttua.

Esimerkiksi jäsenen soittaessa liittyen erimielisyyteen TES:n tulkinnasta, edunvalvontaneuvoja saa yhteydenoton aikana helposti eteensä kyseisen TES-kohdan ja siihen liittyvät aiemmat tulkinnat ja tulkintaohjeet. Näin jäsenpalvelu nopeutuu ja helpottuu huomattavasti verrattuna tiedon kaiveluun eri kansioista ja tiedostoista.

Milloin ja kenelle TES-sovellus on hyödyllinen?

Ratkaisun hyödyt tulevat sitä selkeämmiksi, mitä enemmän työehtosopimuskiin liittyvää tietoa on ylläpidettävänä, ja mitä useampi liiton asiantuntija sitä tarvitsee työssään. Sovellusta on järkevää harkita viimeistään siinä vaiheessa, kun excelit tai muut tiedostomuodot eivät enää riitä tehokkaaseen tiedonhallintaan.

Sovellus on ajankohtainen myös silloin, kun liitto haluaa tarjota työehtosopimukset ja niiden tulkintoja palveluna liiton ulkopuolelle, esimerkiksi käyttöoikeusrajauksin luottamushenkilöiden käyttöön. Kun TES-sovellus integroidaan luottamushenkilöiden asiointipalveluun, TES:t ovat saatavilla helposti tilanteen vaatiessa, myös mobiilisti.

TES-sovelluksen tyypillisiä käyttäjiä ovat esimerkiksi sopimusasiantuntijat ja -toimitsijat, työehtoasiantuntijat sekä jäsenpalveluissa, kuten työsuhdeneuvonnassa työskentelevät henkilöt. TES:t ja niiden tulkinnat tukevat myös liiton luottamushenkilöiden tehtävien hoitamista.

Haluatko kuulla lisää?

Jos haluat kuulla lisää TES-sovelluksesta, ota yhteyttä, niin järjestämme esittelyajan!



mari niemelä

Mari Niemelä

Head of Business Unit, Trade Union Solutions & Custom ERP mari.niemela@scsoftware.fi +358 50 567 5491

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Kuluttajasovellukset näyttävät mallia bisnesjärjestelmille – SC Software panostaa järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyteen

Viimeisen kymmenen vuoden aikana B2C-järjestelmissä ja -sovelluksissa käytettävyys on ottanut huimia kehitysaskeleita teknologian vanavedessä. Yritysten on ollut pakkokin panostaa tarjoamiensa digipalvelujen käytettävyyteen, sillä huonon käyttäjäkokemuksen seurauksena asiakkaita on helppo jopa menettää. 

Oma esimerkkini mainitunlaisesta käytettävyyskukkasesta: Hiljattain kauneushoitolan ajanvarausjärjestelmä salli varauksen parihoitoon yhdelle henkilölle. Järjestelmiä työkseen suunnittelevalle henkilölle puhelu kauneushoitolasta, jossa asiakaspalvelija kertoi, ettei varattu hemmotteluhoito onnistukaan suunnitellusti, koska se oli varattu vain yhdelle henkilölle kahden sijaan, oli äärimmäisen hämmentävä. Eihän näin olisi ajanvarauspalvelussa saanut ensinkään päästä käymään! 

Bisnesjärjestelmiltä odotetaan kuluttajasovellusten tasoista käytettävyyttä  

Nykypäivänä B2B-järjestelmien kanssa työskentelevät henkilöt käyttävät monenlaisia kuluttajasovelluksia, joissa käytettävyys on usein aivan eri tasolla verrattuna bisnesjärjestelmiin. Käyttäjän on siis helppo huomata, mikä on käytettävän ja ei-niin-käytettävän järjestelmän ero, ja luoda näin odotuksia ja tuskastumista liiketoiminnan järjestelmiä kohtaan. Työelämässä käyttäjät ovat kuitenkin tavallaan pakotettuja tulemaan toimeen bisnesjärjestelmien kanssa ja löytävätkin usein kiertoteitä järjestelmien käytettävyysongelmiin, koska muutakaan mahdollisuutta ei ole.  

Kuten aiemmassa omakohtaisessa ajanvaraustilanteessa, myös B2B-järjestelmissä olisi tärkeää, että järjestelmä estäisi virheiden syntymisen ja ohjaisi käyttäjäänsä läpi prosessin niin, että aiottu lopputulos saavutetaan ilman harmaita hiuksia (tai mieluummin vielä positiivisella käyttäjäkokemuksella). Muistinvaraiset työvaiheet unohtuvat helposti, etenkin, kun ihmisten aivot ovat nykyisessä ärsyketulvassa jo muutenkin ylikuormitetut. 

Käytettävyyttä on kehitettävä koko digipalvelun elinkaaren ajan 

Järjestötoimialan keskeisissä prosesseissa riittää vielä paljon digitalisoitavaa. Toiminnan digitalisointi parantaa monesti jo itsessään tehokkuutta, mutta järjestelmien hyvä käytettävyys vielä lisää työtyytyväisyyttä ja parantaa entisestään työn tuloksia.  

Uudet ratkaisut otetaan usein käyttöön MVP eli Minimum Viable Product -vaiheessa, jolloin järjestelmä sisältää vain keskeisimmät työn hoitamiseen tarvittavat toiminnallisuudet. Näin ollen käyttöönoton jälkeen järjestelmästä löytyy varmasti vielä kehitettävää ja parannettavaa. Järjestelmän jatkokehitykseen kannattaa varautua, sillä lisätarpeet ja kehityskohteet selviävät lähes aina vasta järjestelmän aktiivisen käytön myötä. 

Jatkuvaan käytettävyyden parantamiseen panostamalla varmistetaan, ettei kehitysinvestointi valu hukkaan järjestelmän vähäisen käytön takia. Käytettävyyteen investoitavat eurot pysyvät myös maltillisina, kun parannuksia tehdään pienkehityspaketteina, eikä massiivisena versiopäivitys- ja kehitysrysäyksinä vuosien päästä järjestelmän käyttöönotosta. 

SC Software panostaa järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyyteen sekä toimialaosaamisen kasvattamiseen 

Järjestelmän käytettävyys on monen tekijän summa ja kullakin järjestelmän luomiseen osallistuvalla taholla on oma vaikutuksensa siihen. Hyvä käytettävyys B2B-ratkaisuissa edellyttää järjestelmän suunnittelijalta muun muassa toimialan ja organisaation toiminnan ymmärrystä. Siihen olemme SC Softwarella panostaneetkin; olemme kehittäneet digipalveluja yhteistyössä eri ammattiliittojen kanssa toimintamme alusta asti, sekä saaneet myös henkilöstöömme ammattiliittotaustaisia palvelukehityksen ammattilaisia. Olemme näin pystyneet rakentamaan yhden markkinoiden kattavimmista järjestötoimialan ohjelmistotuoteperheistä, ja haluamme jatkossakin rakentaa aidosti järjestöjen toimintaa tukevia ratkaisuja. 

Järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyys on ollut meillä viime aikoina tiiviisti sisäisen keskustelun aiheena ja olemmekin tekemässä tuotekehitystä käytettävyysfokuksella. Olemme käyneet läpi olemassa olevia järjestelmiä yhdessä käytettävyysosaajiemme kanssa ja alkaneet viemään kehitysbacklogeille kartoitusten tuloksena löytämiämme havaintoja.  

Maailma muuttuu ja muutoksen kyydissä on pysyttävä mukana. B2B-ratkaisuiden käytettävyysasioita olisikin syytä ottaa aiempaa enemmän keskiöön niin järjestelmien toteutuksissa kuin niiden jatkokehityksessäkin. Liiketoimintajärjestelmien käytettävyyden nostaminen lisäisi käyttäjien työssä viihtymistä ja tyytyväisyyttä työvälineisiinsä, sekä vähentäisi siten myös työn kuormittavuutta.


Mari Torkko

Project Manager, SC Software

SC Software vahvistaa järjestösektorin asiantuntijuuttaan

SC Softwarella on aloittanut kaksi ammattiliittomaailmassa pitkään työskennellyttä asiantuntijaa. Projektipäällikkö Mari Torkko ja järjestelmäasiantuntija Kirsi Hintsanen tuovat ammattiliittopuolen näkemystä ja osaamista SC Softwaren järjestösektorin tuoteperheen kehitykseen sekä projektien ja asiakkuuksien hoitoon. Ammattiliitoissa panostetaan tällä hetkellä sisäisten prosessien digitalisointiin ja automatisointiin, sekä sähköisten palvelujen tuottamiseen liiton jäsenille ja luottamushenkilöille.

”Olen tehnyt asiakkaana yhteistyötä SC Softwaren kanssa vuodesta 2014 saakka ja itseasiassa koko urapolkuni kehitys kohti ohjelmistokehitystä on saanut alkunsa juuri SC:n projekteissa. Yhteistyötä on ollut mukavaa tehdä ja siksi oli helppo ajatella, että samojen ihmisten kanssa olisi varmasti mukavaa olla myös työkaveri. Työskentelin liittopuolella järjestelmävastaavana ja IT-asiantuntijana. Nyt SC:n projektipäällikkönä toimenkuvaani kuuluu mm. koordinointia ja suunnittelua, laadun varmistamista, vaatimusmäärittelyä sekä ongelmanratkaisua.”

Mari Torkko, Project Manager

”Loikkasin ammattiliittomaailmasta tänne SC Softwaren jatkuviin palveluihin uusien haasteiden perässä. Työtehtäväni jakautuvat hyvin monipuolisesti jatkuvien palveluiden tuoteomistajuudesta määrittelyn, suunnittelun, testauksen ja ongelmatilanteiden ratkomisten kautta projektien vastaaviin tehtäviin. Minulla on yli 15 vuoden työkokemus ammattiliiton jäsentietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä projektien vetämisestä. Puhun siis sujuvasti liittoa. Aina on silti kiva oppia myös jotain uutta!”

– Kirsi Hintsanen, Systems Specialist

Liitot ja järjestöt kehittävät yhteistyössä digitaalisia ratkaisuja toimintansa tarpeisiin

SC Softwaren fasilitoiman liittojen ja järjestöjen kehitysyhteistyöryhmän kokous herätti vilkasta keskustelua liittotoimialan digitaalisesta kehityksestä. Tapaamiseen osallistui kuusi Suomen suurimpiin ammattiliittoihin kuuluvaa liittoa.

Liittojen järjestelmäuudistukset edellyttävät hyvää suunnittelua

Teollisuusliiton tietohallintopäällikkö Ari Pöyry esitteli tapaamisessa tiekarttaa, jonka mukaan Teollisuusliitto ja SC Software ovat lähteneet toteuttamaan Teollisuusliiton ydinjärjestelmien uudistushanketta. Laajan hankkeen onnistumisen edellytyksinä nähtiin selkeä, mutta joustava suunnittelu, jonka pohjalta myös liiton johdon on helpompi tukea hankkeen etenemistä.

Kokeilukulttuuri ja pala kerralaan eteneminen ratkaisuina junnaaviin aloituksiin

Liittojen on usein vaikeaa saada uudistusprojekteja aluilleen. Jarruina nähtiin mm. ”kaikki kerralla” -ajattelu ja kokeilukulttuurin puuttuminen. Ratkaisuna esitettiin uudistusten vaiheistusta – kaikkea ei tarvitse lähteä tekemään kerralla, vaan liikkeelle voidaan lähteä pienestäkin kokonaisuudesta. Tärkeintä on priorisointi: mitä palveluita käyttäjät oikeasti tarvitsevat ja mitkä niistä ovat liiton toiminnan kannalta kriittisimmät.

Toisaalta keskustelussa peräänkuulutettiin myös rohkeutta kokeiluihin. Ei ole oikeita tai vääriä tapoja toimia, vaan yrityksen ja erehdyksen kautta löytyvät ne omalle organisaatiolle toimivat ratkaisut. Esimerkiksi chat-bottia voi kokeilla osana asiakaspalvelua ja seurata siitä saatuja hyötyjä. Mikäli odotukset eivät täyty, idean voi myös rohkeasti hylätä.

Liitoilla loistavat edellytykset tekoälyn hyödyntämiseen

Analytiikka-asiantuntija Tomi Nieminen esitteli tekoälyn mahdollisuuksia liittojen toiminnassa. Liittojen ydinjärjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa, jota tällä hetkellä hyödynnetään esimerkiksi tilastoinnissa. Ongelma tosin on, että tilastojen paljastamaa tietoa pääsee hyödyntämään vasta jälkikäteen. Sen sijaan tekoälyn avulla päästään syiden analysointiin, ennusteiden muodostamiseen ja jopa toimintaehdotusten tekemiseen datan pohjalta. Näin ollen se mahdollistaa ennakoivan toiminnan johtamisen.

Vaikka tekoälyn hyödyntäminen kuulostaa edelleen futuristiselta, monilla ammattiliitoilla on jo hyvät edellytykset sen valjastamiseen. Tarvitaan vain rajattu ongelmanasettelu ja paljon rakenteista dataa, jonka pohjalta algoritmi oppii (tai opetetaan) ratkaisemaan valittua ongelmaa. Tekoälyn käyttöönotto ei ole isokaan homma, kunhan perusteet sille on kunnossa.

Liittojen ja järjestöjen kehitysyhteistyöryhmä

Kehitysyhteistyön tavoitteina ovat uusien ideoiden synnyttäminen, tiedon ja hyvien käytänteiden jakaminen, verkostoituminen sekä liittotoimialan tarpeita palveleva kehitystoiminta. Kokouksia ja webinaareja järjestetään pitkin vuotta, ja sisällöiksi valitaan työryhmän ehdottamia aiheita ja puheenvuoroja. Mikäli olet ammattiliiton, järjestön tai yhdistyksen edustaja ja kiinnostunut osallistumaan kehitysyhteistyöryhmän verkostoon, ilmoittaudu tällä lomakkeella.



mari niemelä

Mari Niemelä

Head of Business Unit, Trade Union Solutions & Custom ERP mari.niemela@scsoftware.fi +358 50 567 5491

Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Avaimet liiton aitoon sähköiseen jäsenpalveluun

Tuomo Peltola

Vanhempi konsultti, SC Software


Ammattiliitto- ja järjestökentästä on muodostunut meille yrityksenä vuosien saatossa tärkeä asiakassegmentti, jonne olemme toimittaneet useita liiton toiminnan keskeisimpiä järjestelmiä. Liitto- ja järjestökenttä muodostaa mielenkiintoisen oman alueensa, jolla on selkeitä toimialakohtaisia erityispiirteitä. Itse olen tehnyt useille ammattiliitoille ICT-palvelukehitystiekartoituksia ja osallistunut monien liittojen ydinjärjestelmien suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Jäsen on nykyään valistunut digitaalisten palvelujen kuluttaja

Liittojen ja järjestöjen strategialinjauksia lukiessa huomaa poikkeuksetta tahtotilan luoda uusia jäsenpalvelumalleja sekä parantaa jäsen- ja sidosryhmäpalvelua sähköistämällä palveluja. Taustalla on monia tekijöitä, kuten tarve kehityksessä mukana pysymiseen vastaten jäsenkentän palveluodotuksiin, toiminnan tehostamisvaatimukset sekä halu liittoimagon parantamiseen.

Liittojen asiakkaat eli jäsenet ovat toimi- tai sopimusalasta riippumatta kasvavassa määrin valistuneempia digitaalisten palvelujen kuluttajia. Jäsenet odottavat liitolta modernia yhden luukun sähköistä palvelua. Tämä ei voi toteutua mikäli liitto ajattelee itseään erillisinä jäsenpalveluja tuottavina siiloina, joissa vasen käsi toimii toisesta tietämättä tai siitä edes välittämättä. Ajattelun keskiössä on oltava jäsen, jolle palveluketju näkyy katkeamattomana, siten että hänen palvelu- ja asiointihistoriansa toimivat palvelun taustainformaationa.

Avaimina sähköiset palveluprosessit ja niitä tukevat yhteensopivat järjestelmät

Aidosti sähköiseen jäsenpalveluun ei voi rynnätä suin päin. “Aidolla” sähköisellä palvelulla tarkoitan tässä jäsenen kannalta katkeamattomia sekä vuorovaikutteisia sähköisiä palveluketjuja, jossa jäsen voi hoitaa koko asiointiprosessinsa digitaalisissa palvelukanavissa ja nähdä oman asiointihistoriansa tietoturvallisesti kirjautuneena – eikä vain aloittaa palveluprosessia sähköisellä lomakkeella.

Ulospäin jäsenelle ja liiton sidosryhmille näkyvä sähköinen palvelurajapinta on vain jäävuoren huippu. Siirtyminen aitoon sähköiseen palveluun tapahtuu pienin askelin; aloittaen palveluprosessien ja niitä tukevien taustajärjestelmien kehittämisestä ja uudelleen suunnittelusta. Edellytyksenä on taustajärjestelmien joustavuus ja niiden keskinäinen yhteensopivuus, mikä mahdollistaa jäsenen tietojen yhteismitallisen käsittelyn ja sujuvat asianhallintaprosessit. Konkreettisena hyötynä on esimerkiksi kyvykkyys koostaa palvelutilanteessa jäsenestä tilannekuvanäkymä, jossa jäsenen perustietojen lisäksi on näkyvissä hänen yhteydenotto-, viestintä- ja asiointihistoriansa sekä ajantasainen jäsenmaksutilanne – kaikki tuotuina eri taustajärjestelmistä.

Hallittu ja asteittainen jäsenpalvelujen digitalisointi

Kyse on siis monen osa-alueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, mikä vaatii huolellista suunnittelua sekä vaiheittaista ja kärsivällistä kehittämistä – ja ennen kaikkea odotusten hallintaa. Palveluja voidaan sähköistää vaiheittain sen mukaan mikä on palvelutuotannon valmius ja tietotekninen kyvykkyys. Jäsenen kannalta kaiken ei todellakaan tarvitse olla valmista kerralla. On aivan luonnollista tuoda jäsenelle hallitusti koko ajan uusia palveluja, jolloin voidaan oppia aiemmista kokemuksista asiakaskuulemisen perusteella.

Olen nähnyt liittokentässä tapahtuvan muutoksen, jossa liitot pikkuhiljaa ottavat paikkansa moderneina toimijoina ja palvelutuottajina tuoden uudenlaisia sähköisiä palveluja jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Vaiheittainen kehittäminen ja joustavat taustajärjestelmät mahdollistavat hallitun palvelujen digitalisoinnin mikä auttaa liittoja hyödyntämään ja jakamaan entistä paremmin osaamistaan työmarkkina-alan erityisosaajina ja asiantuntijoina.

Tutustu järjestösektorin tuotteisiin



mari niemelä

Mari Niemelä

Head of Business Unit, Trade Union Solutions & Custom ERP mari.niemela@scsoftware.fi +358 50 567 5491

Ota yhteyttä tai varaa esittely!